Tikkurilan kirjastossa pääsee joka viikko puhumaan toista kotimaista.
Palveluesimies Lisbet Muurinen ja kirjastonhoitaja Charlotta Panzera istuvat Tikkurilan kirjaston lastenosaston Laguuni-tilassa, jonka porrastettu lattia ja veikeä sisustus saavat heti sisään astuessa aikuisenkin hyvälle tuulelle. Huomion kiinnittävät erityisesti kaksi jalatonta vastakkaisiin seiniin kiinnitettyä kuplatuolia, joista toisesta muodostuu seinään piirrettyjen lonkerojen kanssa mustekala.
–Tuolit ovat lasten suunnittelemat, naiset kehuvat.
Mielikuvitusta ruokkivan huoneen valtaa joka maanantai tunnin ajaksi hiukan varttuneempi väki. Silloin siellä vain jutustellaan niitä näitä, mutta toisella kotimaisella kielellä eli ruotsiksi. Muurinen ja Panzera ovat kaksi kolmesta kielikahvilan vetäjästä.
– Tänne ovat tervetulleita kaikki eri syistä ruotsin kielestä kiinnostuneet ja tulla voi ihan vain kuuntelemaankin, kaksikko kannustaa.
Moni saattaa ymmärtää ruotsia hyvin, mutta kynnys puhumiseen on korkea.
– Vaan kun käy täällä kielikylvyssä tai -suihkussa tarpeeksi monta kertaa, yhtäkkiä voi tulla se halu puhua.
Väärin puhumisen pelko istuu monella syvässä.
– Ehkä se johtuu vähän koulustakin, ennen vanhaan pidettiin niin kovasti kiinni siitä kieliopista ja oikeakielisyydestä, Muurinen pohtii.
Yhtäkkiä voi tulla se halu puhua.
Grammatik eli kielioppi saakin kielikahvilassa lentää iloisesti nurkkaan, ja jos sana sieltä täältä unohtuu tai menee väärin, hällä väliä.
– Täällä ei kukaan korjaile, tarkoitus on vain jutella. Eikä suomenkaan käyttö ole kielletty.
– Keskustelua on syntynyt todella hyvin, ajan kulua ei ole lainkaan huomannut, Panzera iloitsee.
– Viimeksi päästiin kaasuputkiin, eli Nord Stream -uutisiin asti, Muurinen nauraa.
Kielikahvila on toiminut syyskuusta alkaen. Keskusteluja ei ole etukäteen teemoitettu, toistaiseksi jutunjuurta on löytynyt spontaanisti.
– Joka kerralla on ollut mukana uusi ihminen, ja silloin liikkeelle lähdetään aina pienen itsensä esittelyn kautta.
Syksyä on kuitenkin leimannut osallistujien vähyys.
– Korona-aika iski harmillisesti väliin. Kielikahviloita järjestettiin jo ennen sitä ja paikalle saapui aina kymmenisen henkilöä. Nyt osallistujia on ollut maksimissaan vain kolme.
Kello 14 alkava kielikahvila on monen ulottumattomissa jo kellonaikansakin takia. Ajankohta johtuu pitkälti siitä, että sekä Panzera että Muurinen tekevät suuren osan työstään päiväaikaan lasten parissa eikä heillä ole iltavuoroja.
– Myöhäisempi aika ei silti varmastikaan olisi mahdoton järjestää ja sitä voitaisiin ehkä kevääksi miettiä. Tätä varten pitäisi kyllä olla vähintään 6–8 kävijää, Muurinen toteaa.
Muurinen ja Panzera ovat ruotsia äidinkielenään puhuvista Vantaan kaupunginkirjaston virkailijoista ainoat täysipäiväisesti ruotsiksi työskentelevät. Muurinen vastaa myös ruotsinkielisten lasten- ja nuortenkirjojen hankinnasta. Heidän tukikohtansa on täysin ruotsinkielinen Hiekkaharjun kirjasto Dickursby skolanin kupeessa.
Eri kirjastoissa kiertämisen lisäksi he suuntaavat viikoittain joko Kirkonkylän tai Västersundomin kyläkouluun kirjastoauton matkassa. Molemmat kehuvat Vantaan kaupungin myönteistä asennetta ruotsin kieleen ja kokevat työnsä tärkeäksi.
– Siksi teen mielelläni työmatkaa Espoosta tänne, vaikka se kestää yli tunnin, Panzera sanoo.
Ruotsin kielikahvila Tikkurilan kirjastossa jatkuu maanantaisin 5. joulukuuta asti. Myyrmäen kirjastossa oman henkilö-kunnan vetämä ruotsinkielinen keskusteluryhmä tänä syksynä vielä 3.11. ja 8.12. kello 13–14 kakkoskerroksen Pimiössä.
Lue myös:
Asiantuntija: Kielikylvyssä perusarki sujuu ruotsiksi jo muutamassa viikossa