Keskon varastossa kokeillaan perehdyttämistä englanniksi. Ratkaisu saa kiitosta.
Vantaalla on tällä hetkellä avoinna noin 3 800 työpaikkaa. Se on ennätyksellisen suuri määrä, vahvistaa Vantaan kasvupalvelujohtaja Jaakko Niinistö.
Niinistön mielestä yritysten tulisi viimeistään nyt tarkistaa vaatimustasonsa. Pärjäisikö avoimena olevassa työssä vähemmällä koulutuksella, kokemuksella ja hieman huonommalla suomen kielen taidolla?
Työllisyyspalveluiden johtaja Susanna Taipale-Vuorinen on samaa mieltä. Hän toivoo vaatimustason tarkistamisen lisäksi yrityksiltä enemmän rohkeutta ja asenneremonttia.
Jotain on tehtävä, sillä työvoimapulasta huolimatta Vantaalla on noin 13 200 työtöntä.
Taipale-Vuorinen sanoo kuulleensa usein väitteen, ettei töihin voida ottaa paljon perehdyttämistä vaativaa henkilöä, koska perehdyttämiseen ei ole resursseja.
– Mikä se sellainen työvoimapula on, ettei uutta työntekijää olla valmiita perehdyttämään? hän kysyy ja vastaa itse, ettei pula ole silloin todellinen.
Hakkilassa sijaitsevassa Keskon logistiikkakeskuksessa on jo tarkistettu vaatimustasoa, HR-puolen asiantuntija Sanna Rantsi kertoo. Logistiikkatyöntekijöitä rekrytoidaan Hakkilaan lähes läpi vuoden.
– Meillä on aloitettu englanninkielinen perehdytys pienelle ryhmälle logistiikkatyöntekijöitä. He kaikki ovat ukrainalaisia.
Tarvitsemme erilaisuutta hyväksyviä työpaikkoja.
Vaatimustason tarkistamisesta voi puhua siksi, että aiemmin tehtävään on vaadittu suomen kielen taitoa. Kielitaito on tärkeä siksi, että työntekijä ymmärtää perehdytyksessä käsiteltävät työturvallisuusasiat, Rantsi sanoo.
Taipale-Vuorisen mielestä Keskon ratkaisu on esimerkillinen.
–Se on hyvä avaus. Tarvitsemme erilaisuutta hyväksyviä työpaikkoja. Toivottavasti Keskon ratkaisu rohkaisee muitakin toimimaan samoin.
Vantaan Sanomat kertoi aiemmin HOK-Elannon höllentävän henkilökunnan kielivaatimuksia. Aiemmin ruokakauppoihin ei ole päässyt töihin ilman riittävää suomen kielen taitoa.
Keskon esimerkin mukaisen englanninkielisen perehdytyksen tarjoaminen on kuitenkin vasta alkua. Taipale-Vuorinen muistuttaa, että työttömänä on paljon henkilöitä, jotka eivät osaa suomea eivätkä englantia. Hän uskoo, että myös heille löytyisi sopivaa työtä.
– Vaikka yhteistä kieltä ei ole, voi löytyä kuvallisia tapoja päästä eteenpäin.
Kuvia hyödyntävä perehdytys toimii lähinnä yksinkertaisia työvaiheita sisältävässä työssä.
Asenneremontti on Taipale Vuorisen mielestä tarpeen koko yhteiskunnassa. Hän pitää hyvänä sitä, että monissa paikoissa Suomessa on jo totuttu siihen, ettei kahvilatyöntekijä osaa sujuvaa suomea. Samaan aikaan työllisyysjohtajan korviin on kantautunut tietoa ikävistä kokemuksista.
– Asiakas ei ole suostunut siihen, että häntä palvelee henkilö, joka ei osaa sujuvaa suomea. Mielestäni ihmisille tulee antaa mahdollisuus oppia ja asiakas voisi auttaa asiakaspalvelijaa.
Taipale-Vuotinen hämmästelee nihkeää asennetta, sillä vieraskielisten työllistyminen on kaikkien yhteinen etu. Työstä kun maksetaan veroja.
Työllisyyspalveluiden johtajan mukaan arkuus on yhtenä syynä siihen, että niin moni työpaikka kaipaa tekijää. Ei työnhakijoiden vaan työnantajien arkuus.
Vantaalla on koronapandemian jälkeen historiallisen paljon pitkäaikaistyöttömiä. Heidän työllistämiseen kaivattaisiin yrityksiltä rohkeutta. Tarjolla on malleja, joissa yrityksen riskiä on madallettu. Yksi niistä on palkkatuki.
– Palkkatukea hyödynnetään aivan liian vähän. Taustalla on byrokratian pelko.
Palkkatuella työllistäminen tietää lomakkeiden täyttämistä. Sen lisäksi se tarkoittaa että yritys maksaa vain osan työntekijän palkasta. Palkkatuki mahdollistaa myös sen, että työntekijän sopivuutta voidaan arvioida palkkatukijakson ajan.
Työttömyys laskussa Uudellamaalla – Yksi ryhmä jatkaa kuitenkin edelleen kasvuaan