Asukkaat saavat kertoa toiveensa, kun keskustan tulevaisuuden suuntaviivat piirretään kaavarungossa.
Moni korsolainen odottaa malttamattomana ja turhautuneena, että nuhjuinen pääosin 1960–80-luvuilla valmistuneista rakennuksista koostuva keskusta kohenisi. Nyt keskustan tulevaisuus näyttääkin astetta valoisammalta: Korson keskustasta ja sen lähiympäristöstä tehdään kaavarunko.
– Kaavarunko polkaisee isomman pyörän liikkeelle, kiteyttää Korson projektinjohtaja Juhani Lankinen Vantaan kaupungilta.
Lankinen aloitti projektinjohtajana elokuussa ja vastaa myös Koivukylästä ja Hakunilasta.
– Kaavarunko ei ratkaise tietenkään kaikkia ongelmia, mutta antaa mahdollisuuksia vaikuttaa ja sen jälkeen aletaan laatia asemakaavoja pala palalta, hän jatkaa.
Kaavarunko antaa suuntaviivat, millainen alueesta voisi tulla. Aluearkkitehti Mari Jaakonaho kiteyttää, että yleiskaavan mukaisesti keskustaa on tarkoitus tiivistää.
– Korson henki säilytetään, Lankinen lupaa jo tässä vaiheessa.
Aluetta katsotaan kaavarungossa kokonaisuutena.
– Eikä vain yhtä tonttia kerrallaan, ja se on iso työ, Jaakonaho sanoo.
Siksi mitään ei tapahdu sormia napsauttamalla. Kaavatyö on hidas prosessi.
Kaavarungon osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkaistaan marras-joulukuussa ja samalla avataan kysely asukkaille Osallistuva Vantaa -verkkosivulla.
Korson keskustan kehittämistä ovat vaikeuttaneet muun muassa pirstaleinen maanomistus. Kaupunki itse omistaa maata Maakotkantie 10:ssä ja Korsonpolulla lähellä asemaa.
– Kaavoitusmonopoli ei tarkoita, että kaupunki vain määrää. Uuden rakentaminen ja vanhan purkaminen ei ole yksin kaupungin käsissä. Kaupunki ei voi määrätä puskutraktoria paikalle, Lankinen karrikoi.
Hän osoittaa sanansa niille, jotka ihmettelevät, että "eikö kaupunki saa mitään aikaiseksi". Lankinen korostaa, että uudistustyö on yhteispeliä omistajien, asukkaiden ja kiinteistökehittäjien kanssa.
Ilmassa on kuitenkin myönteistä henkeä keskustan kehittämiselle. Korsossa asuu ja toimii aktiivisia ihmisiä sekä yhteisöjä ja myös kaupungilla sekä sen päättäjillä on voimakasta tahtoa edistää keskustan kehittämistä.
– Ei meillä ole tappiomielialaa Korson suhteen, Jaakonaho naurahtaa.
– Näyttää lupaavalta.
Yksi paikka keskustassa on jo muutoksessa. Maakotkantiellä sijaitsevan Korson Kauppakartanon omistaja on hakenut kaavamuutosta, jossa liikekeskus puretaan ja tilalle rakennetaan uutta liiketilaa kivijalkaan ja asuntoja kerroksiin 5–8. Kaava on menossa päätöskäsittelyyn.
Kaavasta jätettiin useita mielipiteitä, joissa kritisoitiin nykyisen kuntosalin tilojen menetystä. Jaakonaho ja Lankinen ymmärtävät ärtymyksen, mutta kaupunki ei voi kaavassa määrätä, että kuntosalille on tehtävä tilat uuteen rakennukseen. Kiinteistön omistaja päättää tiloista.
– Olemme Maakotkantien kaavamääräyksin pyrkineet huolehtimaan, että liiketilat joustavat mahdollisimman moneen tarpeeseen ja ovat myös muunneltavissa jatkossa, Jaakonaho sanoo.
Liiketilaa on kaavassa määrätty 1 600 kerrosneliömetriä ja maantasokerroksen korkeus on neljä metriä.
– Tontin suunnittelu tarkentuu rakennuslupavaiheessa.
Jotkut ovat myös ihmetelleet, miksi keskusta uudistuu "väärästä paikasta" reunalta eikä aivan radan viereltä, kuten jo vuonna 2014 järjestetyn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun mukaan oli tarkoitus. Kilpailun mukaisesti toteutui vain Urpiaisentien pohjoispäädyn tornitalo.
– Korsossa on haluttu jo ennen kaavarunkoa tehdä siellä, missä siihen on valmius eli nyt Maakotkantiellä, Jaakonaho perustelee.
Toinen kaavamuutos on vireillä Metsolassa. Sosiaali- ja terveysaseman eteläpuolelle aivan radan tuntumaan suunnitellaan mahdollisuutta asunnoille, palveluille ja kaupoille.