Iceheartsin erityisasiantuntijan Mikko Salasuon mukaan Suomessa on paljon fantastisia harrastuksia järjestäviä toimijoita, mutta vielä on paljon tehtävää.
Lapsen etu. Siihen talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuo, 50, toivoisi panostettavan nykyajan harrastustoiminnassa. Salasuo tietää, että on harrastustoimijoita, joiden toiminnassa lapsen etu on tärkein arvo, joka toteutuu myös arjen tasolla. Sitten on toimijoita, jotka saavat tutkijalta kritiikkiä.
– Valitettavan useissa harrastuksissa muut tavoitteet kuin lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja kasvu ovat etusijalla. Tavoitellaan ensisijaisesti erinomaisuutta tai kyvykkäiden kehitystä, jotta taiteeseen, kulttuuriin tai urheiluun saadaan tulevia huippuyksilöitä.
Lapsen edun unohtavan harrastustoiminnan rattaita tulee Salasuon mukaan jarrutella, jos toimintaa rahoitetaan julkisilla varoilla. Hän pitää ristiriitaisena, että lainsäätäjä on määrittänyt tahtonsa lasten harrastamisesta, mutta julkisin varoin tuetaan mittavasti sellaista toimintaa, jossa nämä lähtökohdat ovat toissijaisia tai puuttuvat kokonaan.
– Mikä on yhteiskunnan näkökulmasta sellaisen toiminnan rahoittamisen funktio, jossa ei toteuteta annettuja arvolähtökohtia tai esimerkiksi yhdenvertaisuutta?
Salasuo ei halua nimetä tai leimata mitään tiettyä harrastusta, vaan sanoo pohdintojen koskevan laajasti koko harrastamisen kenttää.
– Suomessa on paljon fantastisia harrastuksia järjestäviä tahoja ja toimijoita, mutta vielä on paljon tehtävää ja parannettavaa, hän huomauttaa.
Palataan lapsen etuun. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus tasa-arvoon, kehittymiseen ja lasta ei saa syrjiä. Lisäksi yhdenvertaisuuslaissa kielletään syrjintä. Liikuntalaki ja nuorisolaki säätävät lapsen kasvun tukemisesta. Lasten tasa-arvoinen kohtelu mainitaan jo perustuslaissa.
Siltikään kaikki eivät pääse esimerkiksi turnausmatkalle, koska perheen taloudellinen tilanne ei sitä salli. Siltikin osa tiputetaan ryhmästä, koska ei ole riittävän hyvä.
Valitettavan useissa harrastuksissa muut tavoitteet kuin lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja kasvu ovat etusijalla.
Harrastusmaailma on muuttunut merkittävästi. Itä-Helsingissä lapsuuden ja nuoruuden viettänyt Salasuo muistaa edustaneensa kouluaan 11 eri liikuntalajissa. Tuolloin oli mahdollisuus harrastaa laajasti ja monipuolisesti. Seurat ja yhdistykset olivat ennen kaikkea sosiaalisia näyttämöitä, joissa oli vahva kasvatuksellinen ote ja yhteisöllinen tuki.
Salasuo tietää, mistä puhuu. Hän on tehnyt useita tutkimuksia muun muassa urheilusta, liikunnasta, lapsista ja nuorista. Lisäksi hän on kirjoittanut lukuisia kirjoja aiheista. Salasuolla on vuosikymmenten tausta joukkue- ja yksilöurheilusta valmentajana ja erotuomarina. Hän on myös työskennellyt luottamus- ja asiantuntijatehtävinä lajiliitoissa ja valtionhallinnossa.
Salasuon puheessa kuuluu aito kiinnostus niin tutkimusta kuin lasten ja nuorten hyvinvointia kohtaan. Siksi uusi työ Iceheartsin erityisasiantuntijana on mieluinen. Salasuo aloitti pestissään elokuussa. Hän tekee etnografista, eli havainnointiin perustuvaa, tutkimusta Suomen Icehearts ry:n toiminnan vaikuttavuudesta. Vantaalta lähtöisin oleva Icehearts tekee valtakunnallisesti ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä joukkueurheilun avulla. Salasuo kokee, että Icehearts on poikkeuksellinen järjestö, jonka toiminnassa lapsen etu on ensisijalla.
– Koen, että toiminta on paljon enemmän kuin urheilujoukkue.
Salasuo kiertää tulevien kuukausien aikana eri paikkakunnilla ja osallistuu Icehearts-joukkueiden toimintaan. Tutkimuksen aineiston hän kerää havainnoimalla sekä haastattelemalla lapsia sekä aikuisia heidän ympärillään, kuten kasvattajia ja opettajia. Iceheartsin toimintaa on tutkittu paljon eri näkökulmista. Edelleen on kuitenkin vain vähän tietoa siitä, miksi toiminta on vaikuttavaa. Tähän Salasuo etsii vastausta.
– Monesti yhteiskunnassa puhutaan haavoittuvassa asemassa olevista lapsista. Mutta keitä he oikeasti ovat, ja miten luodaan kestävät puitteet lasten ja nuorten hyvinvoinnille? Näistä on vähän tietoa, hän jatkaa.
Tutkimuksen on määrä valmistua vuoden 2024 lopussa ja sen pohjalta syntyy myös kirja. Iceherts-joukkueiden matkassa Salasuo kiertää ensi kevääseen saakka. Tutkimuskiertueen hän aloittaa kotiseudultaan, Vuosaaresta.
Lue myös:
Nuoren pojan itseinho hätkäytti tutkijaa – THL selvittää Iceheartsin hyötyjä