Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Karu totuus paljastui merkkiauton ostajalle pikkuhiljaa kaupanteon jälkeen: arvokaara olikin hutiloiden korjattu kolariauto

Kuluttajariitalautakunta asettui tapauksessa autoliikkeen kannalle eikä suosittanut kaupan purkua.

Käytetyn auton kauppa voi johtaa aikaa ja rahaa vievään ja hermoja kiristävään riitaan.

Näin kävi auton ostajalle, joka osti vuonna 2019 autoliikkeestä saksalaisen edustusluokan auton noin 65 000 eurolla. Alle vuoden vanhalla autolla oli ajettu vajaat 15 000 kilometriä.

Kaupanteon jälkeen paljastui, että auto oli kolaroitu Saksassa ja korjattu huolimattomasti.

Karu totuus valkeni ostajalle pikkuhiljaa.

Ensin ajovalojen sisälle kertyi vettä, vakionopeudensäätimen tutkasta paljastui vaurioita eikä latausluukku enää auennut.

Sitten etukaarista rupesi lohkeilemaan maali ja muovipuskuriin jäi kiveniskemistä valkoisia jälkiä.

– Kun autoa ruvettiin tutkimaan vahinkotarkastajan kanssa, hän näki heti, että ajoneuvossa on epäilystä herättäviä asioita, ostaja kertoo.

– Paljastui, että autossa oli muun muassa kyseisen valmistajan alkuperäinen etupuskuri mutta se oli vaihdettu valkoisesta autosta ja vain maalattu päälle ilman asianmukaisia pohjatöitä.

Lopulta runkonumeron avulla ja usean palveluntarjoajan jälkeen selvisi, että auto oli kolaroitu Saksassa.

Runkonumerolla löytyivät myös kuvat, jotka oli otettu kolarin jälkeen. Kuvissa näkyy vaurioita eri puolilla autoa, etenkin keulassa.

Merkkiliike auttoi selvittämään auton kuntoa. Se totesi, että autoa ei ole kunnostettu asianmukaisella tavalla ja että myös auton huoltohistoria on puutteellinen.

En olisi tietenkään ostanut autoa, jos olisin tiennyt.

Kun mies kysyi, paljonko autosta hyvitettäisiin tässä kunnossa, vastaus oli karu: näillä tiedoilla yksi euro, sillä auto menisi huutokaupattavaksi kolariautona.

Auton ostaja vaati autoliikkeeltä, että auto korjataan merkkiliikkeessä. Kun autoliike ei suostunut vaatimukseen, ostaja vaati kaupan purkamista.

– En olisi tietenkään ostanut autoa, jos olisin tiennyt, ostaja sanoo.

Hän huomauttaa, että huomattavat iskut voivat aiheuttaa pitkällä aikavälillä ennenaikaisia vikoja, minkä lisäksi kolariauton jälleenmyynti on vaikeaa.

Autoliike ei kuitenkaan suostunut purkamaan kauppaa vaan tarjoutui korjaamaan viat valitsemassaan huoltoliikkeessä. Siksi ostaja vei tapauksen kuluttajariitalautakuntaan.

Kuluttajariitalautakunta asettui tapauksessa autoliikkeen kannalle. Lautakunta totesi, että myyjällä on ollut oikeus osoittaa valitsemansa korjaustapa ja työnsuorittaja.

– Kuluttaja on perusteettomasti kieltäytynyt korjauksesta ja vaatinut sen suorittamista merkkiliikkeessä. Koska myyjällä ei ole ollut mahdollisuutta suorittaa edellä virheiksi todettujen vaurioiden korjausta, asiassa ei ole perusteita suosittaa kaupan purkua, lautakunta katsoi.

Auton ostaja ihmettelee lautakunnan päätöstä. Hän huomauttaa, että kuluttajariitalautakunta on päätynyt vastaavanlaisissa tapauksissa myös päinvastaiseen ratkaisuun.

Esimerkiksi vuonna 2021 lautakunta suositti kaupan purkua. Tapauksessa ostajalle selvisi kaksi kuukautta kaupanteon jälkeen, että kyseessä on kolariauto.

Johtava asiantuntija Raija Marttala Kilpailu- ja kuluttajavirastosta huomauttaa, että jokainen riita on yksittäistapaus.

– Päällisin puolin samanlaiselta näyttävissä tapauksissa lopputulos voi olla erilainen riippuen esimerkiksi siitä, minkälaista näyttöä virheestä ja korjauksen asianmukaisuudesta on esitetty.

Auton ostaja toimitti lautakunnalle lisätietoa ja vaati asian käsittelemistä uudelleen. Lautakunta kuitenkin totesi, ettei perustetta uudelleenkäsittelyyn ole.

– Jälkikäteen otettua aineistoa ei voida ottaa huomioon, lautakunta vastasi.

Tapauksen yksi opetus onkin se, että todisteita kannattaa kerätä riittävästi ennen kuin vie tapauksen kuluttajariitalautakuntaan, sillä käsittely perustuu pelkästään kirjalliseen aineistoon ja uudelleenkäsittelyn kynnys on korkea.

Ostaja harkitsi tapauksen viemistä oikeuteen. Sitä hänen ei tarvinnut tehdä, sillä hän pääsi autoliikkeen kanssa sopimukseen.

Autoliike suostui vaihtamaan auton toiseen autoon, kun ostaja tuli hyvityshinnassa merkittävästi vastaan.

– En saanut sellaista hyvitystä kuin olisin halunnut, mutta ehkä tämä oli kuitenkin pienemmän pahan tie.

Toinen opetus on se, että sovittelu kannattaa. Laihakin sovinto voi olla parempi kuin se, että odottaa vuoden ratkaisua, jonka sisältö on epävarma ja joka ei ole sitova.

Ostaja kertoo oppineensa tapauksesta sen, että hankkii jatkossa vähänkin arvokkaammat autot valtuutetusta jälleenmyyntiliikkeestä.

– Hankintahinnassa voi hävitä hieman, mutta se vasta kalliiksi tulee, jos saa auton, joka on tuotu väärin tarkoitusperin Suomeen. On myös vaarallisia esimerkkitapauksia jopa siitä, että auton turvalaitteita, kuten turvatyynyjä, on ohitettu.

Riidan kohteena olleesta autosta saatetaan kuulla vielä, sillä autoliike myy sitä uudelleen. Myynti-ilmoituksessa ei kerrota kolarihistoriasta.