Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Yllätyskäänne: 150 vuotta sitten Ruotsiin ryöstettyjä ruumiita ollaan palauttamassa – "Oletan, että arvioinnissa vaikuttaa myös riski kasvavasta mainehaitasta Karoliiniselle instituutille"

Ruotsalainen Karoliinin instituutti on muuttamassa kantaansa Pälkäneeltä 1800-luvulla ryöstettyjen ruumiiden palauttamisessa.

Karoliinisen instituutin rehtori Ole Petter Ottersen ilmoittaa nyt jättävänsä Ruotsin hallitukselle virallisen esityksen suomalaisvainajien jäänteiden palautuksesta takaisin kotimaahansa. Ottersenin mukaan asiaan halutaan kaikkia osapuolia kunnioittava ratkaisu.

Palautus tapahtuisi esityksen mukaan tulevan vuoden 2023 kuluessa. Ruumiit kaivettiin Pälkäneen vanhan rauniokirkon hautausmaalta vuonna 1873, joten niiden päätymisestä Ruotsiin tulisi ensi vuonna kuluneeksi 150 vuotta.

Ottersen kirjoittaa asiasta blogissaan.

Ruumiiden palauttamista neljässä opetus- ja kulttuuriministerille osoitetussa kirjallisessa kysymyksessa perännyt kansanedustaja Pauli Kiuru (kok) on käänteeseen tyytyväinen.

– Neljän vuoden vaikuttaminen alkaa tuottaa tulosta. Oletan, että arvioinnissa vaikuttaa myös riski kasvavasta mainehaitasta Karoliiniselle instituutille, joka ratkeaa vain palautuksella. Ehkä alussa Karoliinisessa instituutissa ajateltiin, että mielenkiinto asiaan lopahtaa alkuinnostuksen jälkeen.

Ruotsalaisen rotuopin uranuurtajan Gustaf Retziuksen retkikunta kiersi vuonna 1873 Suomea keräämässä ruumiita ja erityisesti pääkalloja mittauksia varten. Kalloja mittaamalla oli tarkoitus osoittaa, että ruotsalaiset ovat rodullisesti puhtain germaaninen kansa.

Kuvaa kirkastettiin sillä, että suomalaisten kerrottiin kuuluvan mongoleille sukua olevaa lyhytkalloiseen rotuun. Retziuksen mukaan suomalaisten lyhytkalloisuus johti monenlaiseen lahjattomuuteen.

Retziuksen mittaukset eivät loppujen lopuksi tuoneet aivan sellaisia tuloksia, kun hän oli olettanut. Pälkäneläiset kun olivatkin odotettua pitkäkalloisempia. Tälle Retzius löysi kuitenkin lopulta selityksen alueen vahvasta ruotsalaisperäisestä asutuksesta.