Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Tyhjinä ammottavat toimistotilat ovat yhä isompi ongelma Aviapoliksessa – "Jos ratikka tulee, se voi tuoda yrityksiä"

Monet Aviapoliksen toimistotilat kumisevat tyhjyyttään. Taustalla ovat koronan ja sodan vaikutukset.

Tyhjät toimitilat ovat yhä suurempi ongelma Vantaan Aviapoliksessa. Lähes kuudennes eli 15,5 prosenttia Aviapoliksen toimistotiloista oli tyhjillään syyskuun lopussa. Vuotta aiemmin luku oli 14,3 prosenttia.

Tiedot selviävät kiinteistöalan asiantuntijayritysten tutkimusfoorumin Helsinki Research Forum tutkimuksista.

– Vajaakäyttö on nousussa pääkaupunkiseudulla. Aviapoliksessa tyhjiä tiloja on keskimääräistä enemmän, määrittelee johtaja Miika Kotaniemi Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:stä, joka toimii Helsinki Research Forumin kumppanina.

Keskimääräinen toimistoalueiden vajaakäyttöaste pääkaupunkiseudulla oli syyskuun lopussa 12,3 prosenttia.

Seudulla oli tyhjää toimistotilaa noin 517 000 neliömetriä, joista 29 200 neliötä sijaitsee Aviapoliksessa.

– Kokonaismäärä on pysynyt vakiona seudulla finanssikriisin jälkeen. Toimistoja on historiallisesti rakennettu liikaa tarpeeseen nähden, Kotaniemi sanoo.

Kotaniemi arvioi, että Helsinki-Vantaan ympäristön houkuttelevuus on heikentynyt yritysväen silmissä erityisesti koronavuosina. Yrityksillä on ollut aiempaa vähemmän tarvetta vuokrata tiloja Aviapoliksesta, kun etätyöt ovat lisääntyneet ja bisnesmatkailu on vähentynyt.

Viime talvena tyhjiä toimistotiloja oli Aviapoliksessa ennätyspaljon, noin 17 prosenttia. Vantaan elinkeinojohtaja Kimmo Viljamaa toteaa, että alueella näkyvät yhä pandemian seuraukset.

– Aviapolis kärsi tosi paljon korona-aikana, kaikista eniten Suomen yritysalueista, kun lentoliikenne hiljeni.

Tilanne on palautunut monelta osin koronaa edeltäneeseen aikaan, mutta tyhjiä toimistotiloja on yhä aiempaa enemmän. Viljamaa arvioi, että moni tekijä vaikuttaa asiaan samanaikaisesti.

– Aviapolikseen on rakennettu uusia toimistotiloja, ja kilpailu on kiristynyt. Eniten on tyhjillään vanhoja toimistokiinteistöjä, jotka sijaitsevat lähempänä Kehä III:ta kuin lentoasemaa.

Aviapolis on Suomen toiseksi suurin työpaikkakeskittymä, jossa oli noin 35 000 työpaikkaa 2020. Viljamaa uskoo, että monissa siellä toimineissa yrityksissä mietitään nyt, millaisia tiloja ne jatkossa tarvitsevat, kun etätyöt näyttävät yleistyneen pysyvästi.

Toimistoja on historiallisesti rakennettu liikaa.

Myös maailmantilanne on saanut yritysväen varuilleen.

– Näyttäisi siltä, että monet yritykset ovat pantanneet päätöstään ja ovat odottavassa tilassa, Viljamaa sanoo.

Viljamaa arvioi, että jatkossa voi olla kysyntää suurten toimistotilojen sijasta etenkin pienemmille, muunneltavissa oleville tiloille.

– Uudet toimistotalot on yleensä rakennettu sellaisiksi, että niiden tiloja voidaan muunnella.

Kotaniemi huomauttaa, että juuri nyt talouskasvusta on vaikea saada myötävirettä, joka lisäisi merkittävästi toimistotilojen käyttöä Aviapoliksessa.

Myös Viljamaa myöntää vaikean tilanteen.

– Pahoin pelkään, ettei tilojen vajaakäyttö korjaannu ainakaan Aviapoliksen reuna-alueilla kovin nopeasti. Taantuma siintää näköpiirissä ja Ukrainan sota vaikuttaa.

Yksi keino vähentää vajaakäyttöä on muuntaa tilojen käyttötarkoitusta. Viljamaa kertoo, että kiinteistönomistajien kanssa keskustellessa on käynyt ilmi, että monessa vanhassa kiinteistössä saattaa toiminta muuttua.

– Esimerkiksi toimistotiloista halutaan tehdä asuntoja, jos kaava sen mahdollistaa.

Kotaniemi huomauttaa, että osasyy suureen tyhjien toimistotilojen määrään on juuri maankäytön suunnittelun kankeus ja joustamattomuus.

– Usein kaavaa ei voi muuttaa helposti niin, että käyttötarkoitus muuttuisi toimistoista asumiseen.

Vaikka Aviapoliksen lähitulevaisuus näyttää hankalalta, sillä nähdään olevan suurta potentiaalia.

Kotaniemi painottaa , että Aviapolis on keskeneräinen alue, "tulevaisuuden lupaus", jota ollaan vasta rakentamassa. Hän uskoo, että alueen vetovoima ja toimistojen käyttöaste voivat parantua, kun sinne rakentuu uusia asuntoja ja palveluja.

Viljamaan mukaan Aviapolikseen ei ole saatu palveluja niin paljon kuin olisi toivottu.

– Tässä on muna–kana-ongelma: jos olisi palveluja, se lisäisi toimistotilojen kysyntää.

Vantaan kaupungillakin ollaan kuitenkin toiveikkaita Aviapoliksen suhteen. Asuinrakentaminen on siellä vilkasta varsinkin Veromiehessä. Aviapoliksen suuralueella asuu yli 19 000 asukasta, ja määrä kasvaa ennustetusti lähes 10 000:lla vuosikymmenen loppuun mennessä.

Kotaniemen mukaan vetovoimaisia toimistoalueita yhdistää se, että niihin pääsee helposti joukkoliikenteellä.

– Jos ratikka tulee, se voi tuoda yrityksiä Aviapolikseen ja vähentää toimistotilojen vajaakäyttöä, hän arvioi.

Myös bisnesmatkailun mahdollisen elpymisen toivotaan vähentävän tyhjiä toimistotiloja alueella.

Vantaa aikoo kehittää ensisijaisesti Aviapoliksen ydinaluetta houkuttelevaksi kumppaneidensa Finavian ja kiinteistöjä omistavan Avia Real Estate Oy:n kanssa. Alue rajautuu lentoaseman ja Aviapoliksen juna-aseman välille, jossa ovat Clarion-hotelli sekä Finnairin ja Technopoliksen toimitalot.

– Yritämme saada ytimen kilpailukykyiseksi ja monipuoliseksi, jotta se houkuttelisi erityisesti kansainvälisiä yrityksiä. Ne ovat loistaneet poissaolollaan korona- ja sota-aikoina, Viljamaa sanoo.

Vantaa aikoo tuoda esiin Aviapolista vaihtoehtona etenkin Pohjoismaihin sijoittuvien yritysten markkinoilla.

– Työ on vielä kesken sen suhteen, miten markkinoidaan.

Aviapolis hakee uutta paikkaansa. Etenkin Kiina on ollut perinteisesti kasvun veturi alueen yritystoiminnalle, mutta nyt maailmanpoliittisen tilanteen takia Vantaan on tähyiltävä muualle.

– Nyt katsotaan USA:n ja Intian suuntaan ja mietitään, voiko sieltä löytää vaihtoehtoisia kasvun mahdollisuuksia, Viljamaa toteaa.