Ensimmäinen hyvinvointialueen budjetti kirii miinuksesta plussalle kolmessa vuodessa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen budjetti tulee olemaan ensi vuonna jopa 54 miljoonaa euroa alijäämäinen. Hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkytö julkisti talousarvioesityksensä ensimmäisille kolmelle vuodelle torstaina.
Muutos, joka tulee näkymään kuntalaisille, ovat asiakasmaksut. Aronkytö ehdottaa talousarvioesityksessään, että sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut nostetaan pääosin niin korkeiksi kuin asiakasmaksulaki mahdollistaa. Aronkydön mukaan nostovaraa on tällä hetkellä esimerkiksi terveysasemien lääkärikäyntien sekä hammashoidon asiakasmaksuissa.
– Esitän tätä sen takia, että olemme alijäämäisiä, ja linjaus on, että tällöin pitäisi hyödyntää kaikki mahdollisuudet päästä tasapainoiseen talouteen, hän kertoo.
Jos ehdotus menee läpi, terveysasema- ja hammashoidon maksut nousevat muutamilla eurolla. Vantaalla terveysaseman lääkärin vastaanottokäynnin käyntimaksu on tällä hetkellä 16,70 euroa ja maksu peritään kolmelta ensimmäiseltä käynniltä kalenterivuoden aikana. Ensi vuodelle lääkärin vastaanottokäynnin maksuksi ehdotetaan 20,90 euroa per käynti, joka olisi asiakasmaksuasetuksen sallima maksimi. Edelleen asiakasmaksuasetuksen mukaisesti maksu perittäisiin kolmelta ensimmäiseltä käynniltä kalenterivuoden aikana.
Hammaslääkärin vastaanottokäynnin hinta Vantaalla on tällä hetkellä 10,60 euroa. Asiakasmaksuasetuksen mukainen maksimi olisi 13,30 euroa. Suun perustutkimus maksaa nykyisellään vantaalaisille 15,20 euroa, kun asetuksen mukainen maksimi olisi 19,20 euroa.
– Lisäksi näihin tulee nykyiselläänkin toimenpidemaksut, joissa Vantaan veloitukset ovat olleet noin 25 prosenttia lain maksimia matalammat, selvittää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen talousvalmistelujohtaja Hanna Heinikainen.
Terveydenhuollon maksuja koskee maksukatto, joka pitää sisällään myös suunterveydenhuollon maksut. Kun kuntalaisen terveydenhuollon maksut ylittyvät 692 euroa vuoden aikana, kaikki terveydenhuollon palvelut, lukuun ottamatta lyhytaikaista sairaalahoitoa, ovat maksuttomia.
Aronkytö huomauttaa, että Keravalla osa asiakasmaksuista ovat jo olleet Vantaata suuremmat.
Valtion rahoitus ei kata kaikkia historiallisen suuren muutoksen muutoskustannuksia.
– Korotukset ovat mielestäni maltillisia, hän sanoo.
Aronkytö vakuuttaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat hyvinvointialueen ensimmäisen vuoden aikana vähintään yhtä hyvin kuin aiemmin, tai jopa paremmin. Palveluita ei siis olla esimerkiksi vähentämässä, vaikka budjetti on miinusmerkkinen.
– Jos lähtisimme tässä kohtaa tekemään toimenpiteitä sopeuttamiseksi, se sisältäisi minusta liikaa riskejä. Sen sijaan rekrytoimme 200 uutta työntekijää.
Hyvinvointialuejohtajan talousarvioesitys lähtee seuraavaksi hyvinvointialueen poliittisten päättäjien pohdittavaksi. Aluehallitus tekee oman ehdotuksensa ja lopullisesti vuosien 2023–2026 hyvinvointialueen budjetista päättää aluevaltuusto 20. joulukuuta.
Talousarvioesityksen mukaan valtaosa hyvinvointialueen tuotoista tulee valtiolta, noin 960 miljoonaa euroja. Jos asiakasmaksuja päätetään korottaa, tämä lisäisi ensi vuoden aikana hyvinvointialueen tuloja noin 1,8 miljoonalla eurolla. Asiakasmaksujen osuus hyvinvointialueen tuloista on kaikkiaan noin 49 miljoonaa euroa. Lisäksi budjettiin on laskettu 72 miljoonaa muita tuottoja, joihin sisältyy muun muassa muilta hyvinvointialueilta palveluista saatavia korvauksia.
Reilusti miinusmerkkisen budjetin taustalla on Aronkydön mukaan muun muassa Vantaan aiemmin saamat koronakorvaukset.
– Valtio on katsonut koronakorvaukset tuloina. Lisäksi valtion rahoitus ei kata kaikkia historiallisen suuren muutoksen muutoskustannuksia, Aronkytö toteaa.
Alijäämää syntyy myös siitä, että nykyisten sosiaali- ja terveyspalveluiden budjetti on Aronkydön mukaan tehty liian kunnianhimoisesti. Valtio maksaa tukia tehdyn budjetin perusteella, joka ei huomioi kuluneen vuoden todellisia soster-palveluiden menoja.
Rahoituslaki vaatii, että hyvinvointialueiden taloudet ovat tasapainossa jo kahden ensimmäisen vuoden jälkeen eli vuonna 2025. Aronkytö vakuuttaa, että tämä tulee Vantaa-Keravalla toteutumaan, sillä valtio on luvannut hyvinvointialueille ensimmäisen vuoden budjetin ylityksestä lisärahoitusta, joka maksetaan vuonna 2024.
Lue lisää: