Äänestäjällä on ensi kevään eduskuntavaaleissa valinnan varaa, sillä vaaleihin osallistuu ennätysmäärä puolueita.
Uutissuomalaisen keräämien tietojen mukaan ehdokkaita on asettamassa 22 rekisteröityä puoluetta.
Määrä on historian suurin. Edellinen ennätys on vuoden 2019 eduskuntavaaleista, joissa ehdokkaita asetti 19 rekisteröityä puoluetta.
Asiantuntijat näkevät määrän kasvun taustalla olevan useita syitä. Tuorein ja ilmeisin on vuoden 2021 alussa voimaan tullut lakimuutos, joka mahdollisti puolueen perustamiseen tarvittavien kannattajakorttien keräämisen sähköisesti.
– Puolueen perustaminen on muuttunut koko ajan helpommaksi, ja sähköisen keräyksen ansiosta se on nyt entistäkin helpompaa, arvioi valtio-opin yliopisto-opettaja Rauli Mickelsson Turun yliopistosta.
Eduskuntavaaleihin osallistuneiden puolueiden määrä on ollut yleisesti kasvussa koko itsenäisyyden ajan. Selvä hyppäys tapahtui vuoden 1991 eduskuntavaaleissa, jolloin puolueiden määrä kasvoi 17:ään. Sen jälkeen lukema pysyi yli 20 vuotta melko samana.
Puolueiden yhteismäärän kasvusta huolimatta eduskuntaan valittujen puolueiden määrä on pysynyt viime vuosikymmenet lähes samana.
– Tähän suurin syy on vaalijärjestelmä ja siihen sisältyvä piilevä äänikynnys, Mickelsson toteaa.
Eduskuntavaaleista puuttuu kaksi puoluerekisterissä olevaa puoluetta. Ne molemmat on perustanut keskustan entinen puheenjohtaja ja ministeri Paavo Väyrynen. Kansalaispuolue päätti elokuussa lopettaa toimintansa eikä seitsemän tähden liikekään ole osallistumassa vaaleihin.
Muut 12 eduskunnan ulkopuolista puoluetta ovat lähdössä vaaleihin. Niistä viisi yrittää eduskuntaan valtakunnallisten vaaliliittojen kautta. Toisessa vaaliliitossa ovat mukana vapauden liitto, kristallipuolue ja Suomen kansa ensin (SKE). Toisen valtakunnallisen vaaliliiton ovat solmineet feministinen puolue ja eläinoikeuspuolue (EOP).