Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Pekingin-pettymys opetti: Vantaan Hiihtoseuran tähti Jasmi Joensuu tähtää Planicassa mitaleille

Joensuu haluaa hiihtää MM-kisoissa elämänsä parhaita kisoja.

Vantaan Hiihtoseuran Jasmi Joensuu ammentaa Pekingin viime talven olympialaisten sprinttipettymyksestä. MM-kisoissa vuonna 2021 viestipronssia ottanut maastohiihtäjä jäi sprintin puolivälierässä viimeiseksi sauvarikon takia.

– Oma kisasuoritus oli täysi pannukakku. Totta kai siinä hetkessä harmitti, mutta nyt ajateltuna se oli varmasti tärkeää motivaatiolle. Epäonnistumisesta voi oppia, säilyi ainakin nälkä tehdä tulosta, Olokselta tavoitettu hiihtäjä miettii.

– Nyt treeneissä on jatkettu sitä perusharjoittelua, mikä on toiminut tähänkin asti. Totta kai joka vuosi treenit muuttuvat jonkin verran. Planican MM-kisoissa on perinteisen sprintti, joten tasuriin olen pyrkinyt keskittymään, Järvenpäästä lähtöisin oleva Joensuu luettelee.

Hän avasi kisakauden marraskuussa Vuokatissa, jossa irtosi Suomen Cupin sprintin voitto. Kisasta puuttui maajoukkuehiihtäjiä, mutta Joensuun suorituksen arvoa se ei laske.

– Olen hyvässä tilanteessa, arki on sujunut hyvin. Ensimmäinen kisa on jännittävä tapahtuma, vaikka treenit olisivat sujuneet. Sitä ei voi tietää, miten se lähtee sujumaan. Sain ainakin varmuutta.

Joensuu siis jännittää kauden avauskisaa 26-vuotiaanakin?

Mielestäni 50 kilometriä on liian pitkä naisille.

– Kyllä, joka kerta. Alle on harjoiteltu pitkä kesä ja edellisestä lumistartista on aikaa kuukausia. Rullahiihto on niin eri juttu. Nyt itseluottamus oli korkealla sen suhteen, että kisa menisi hyvin.

Maailmancupin kausi alkaa marraskuun lopulla Kuusamon Rukalla ja päättyy Lahden Salpausselällä maaliskuun lopussa. Pitkän kiertueen iso muutos on se, että miehet ja naiset hiihtävät samoja matkoja.

– Mielestäni 50 kilometriä on liian pitkä naisille, 30 kilometriä riittäisi. Itseenihän tuo ei vaikuta, koska en hirveän montaa 30 kilometrin kisaa ole hiihtänyt.

Kauteen Joensuu lähtee hyvin fiiliksin. Luvassa on paljon kisoja, mikä pakottaa miettimään kisakalenterin fiksusti.

– Itselle tärkeimmät kisat pitää valita järkevästi. Pitää myös kilpailla järkevästi, helmi–maaliskuussa Planican MM-kisoissa on oltava huippukunnossa.

– Siellä on tarkoitus hiihtää elämäni parhaita kisoja.

Kauden pääkisassa Joensuun tavoite on sprintin finaalipaikka.

– Oberstdorfissa tuli parisen vuotta sitten mitali, joten sitäkin lähdetään havittelemaan. Se on kova tavoite, mutta koen ehdottomasti olevani valmiimpi hiihtäjä kuin Oberissa.

Urheilijana vai ihmisenä?

– Sekä että. Ammattilaisena harjoitusvuosia on nyt kaksi enemmän. Olen saanut hyvää treeniä taktisellakin puolella.

Kun Joensuun puheissa nousee esille alati Planica ja sen MM-sprintti, palataan aiheeseen vielä. Sprintti voi olla joko yhden aika-ajon tai koko päivän mittainen rutistus menestyksestä riippuen.

– Yksittäinen startti on lyhyt, mutta finaalissa yltäessä se onkin pisin kisamuoto. Henkisesti ja fyysisesti tuo on tosi raskasta. Tuollaista varten kaikki perusasiat tulee tehdä kunnolla, sprintti on rankimpia kisamuotoja.

– Finaalissa pärjääminen vaatii kestävyyttä sekä henkisiä ja taktisia juttuja. Itsevarmuus pitää säilyttää jokaisessa tilanteessa. Tässä on kyse tavallaan perusasioiden handlaamisesta, Joensuu sanoo.