Vantaan ensi vuoden budjetti hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa maanantaina noin kolmen tunnin yleiskeskustelun jälkeen. Budjettia voi kutsua historialliseksi, sillä ensimmäistä kertaa Vantaan historiassa kaupunginvaltuuston budjettipäätökset eivät koske sosiaali- ja terveyspalveluita. Kiihkeää keskustelua ei tällä kertaa käyty vaikkapa terveysasemien asiakasmaksuista ja sosterin työvoimapulasta.
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ensi vuonna hyvinvointialueen huomassa, mutta kasvatus ja koulutus pysyvät jatkossakin kaupungin vastuulla.
Kouluruoka pyöri valtuutettujen kielillä. Siitä riitti asiaa niin ateriapalveluista vastaavan kaupunkiyhtiö Vantin kohtaloa puitaessa kuin budjettikeskustelussa. Budjetissa päätettiin suunnata kouluruoan kehittämiseksi 400 000 euroa.
Keskustelua kouluruoan laadusta on aktiivisesti pitänyt yllä Vantaan nuorisovaltuusto.
– Nuorisovaltuustolle tässä vaiheessa isot kiitokset aktiivisesta vaikuttamistyöstä. Voitte kertoa eteenpäin, että nuorten mielipiteet on tässä budjetissa otettu huomioon – hyvä te! Minna Räsänen (sd.) totesi ryhmäpuheenvuorossaan.
Budjetti sai kiitosta siitä, että siinä panostetaan kaupungin henkilöstöön ja kouluihin. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala (kok.) totesi Vantaan perustavan ensi vuonna 220 vakanssia palveluiden parantamiseksi. Kaupunki palkkaa muun muassa 33 uutta erityisopettajaa. Multala mainitsi myös Kuusijärven kehittämisen, joka on yksi kaupungin kärkihankkeista.
Vantaa on kuudessa vuodessa lyhentänyt velkojaan 250 miljoonalla eurolla. Kovalla talouskurilla on puolensa.
– Vantaan budjettikulttuuriin on kuulunut jo vuosia tietynlainen pihtailu, jyrähti vihreiden Vaula Norrena. Hänen mukaansa velkaa on kyllä maksettu, mutta se on johtanut hyvinvointi- ja palveluvelan kasvuun.
– Jok'ikinen vuosi vihreä ryhmä on esittänyt ennaltaehkäiseviä toimia, jotka myös säästävät rahaa. Lähes aina olemme ne hävinneet budjettineuvotteluissa. Silloin kun olemme saaneet jotain pientäkin läpi, on seurannut hyvää.
Budjetin käsittelyn yhteydessä tuotiin esille myös ilmaston ja luonnon merkitystä. Ympäristöasioiden lisäksi huolta kannettiin autoilijoista.
Perussuomalaisten Janne Hartikainen totesi, että uusien asuntojen yhteyteen on saatava riittävä määrä pysäköintipaikkoja.
– Nimenomaan yksityisautoilu pitää talouden rattaat pyörimässä. Vantaan tulisi profiloitua pääkaupunkiseudun autoilupääkaupunkina, Hartikainen visioi.
Päättäjät pitivät puheissaan myös varhaiskasvatuksen puolta. Eeva Tikkanen (kesk.) kuvaili vierailuaan päiväkodissa Rekolassa.
– Yli 80 prosenttia uuden päiväkodin lapsista on vieraskielisiä. Meillä on iso haaste vieraskielisten maahanmuuttajataustaisten asukkaiden kotouttamisessa.
Kristillisdemokraattien Loviisa Kaartokallio peräänkuulutti vahvempaa investointia kasvaviin lapsiin ja nuoriin.
– Toivoisin että olisimme jatkossa investoimassa rohkeammin infran sijasta ihmisiin.
Kokous oli historiallinen myös siinä mielessä, ettei budjetti kirvoittanut valtuustossa kuin yhden äänestyksen.
Vihreät esitti budjettikäsittelyn lopuksi 200 000 euron lisäystä joukkoliikenteeseen, mutta ehdotus ei saanut äänestyksessä riittävästi kannatusta.
Kokoomuksen Sakari Rokkasen mielestä kyseessä oli "täysin populistinen lisäys". Hän totesi rahalla saatavan vain yhden bussin ajamaan yhtä linjaa.
Vihreän ryhmän puheenjohtaja Eve Rämö muistutti vihreiden alun perin toivoneen joukkoliikenteeseen merkittävästi suurempaa lisäystä.
Puoluetoveri Siru Kauppinen totesi vihreiden halunneen linjastojen kehittämiseen puoli miljoonaa lisäeuroa.
– Kunnan talous perustuu verotuloihin. Se taas edellyttää toimivaa joukkoliikennettä, Kauppinen lausui.
Nuorten äänen sanottiin kuuluvan budjetissa. Valtuutetut Jussi Särkelä (sd.) ja Markku Weckman (ps.) nostivat puheenvuoroissaan esiin huolen ikäihmisistä ja heikentyneestä turvallisuuden tunteesta.
– Yhä useampia ihmisiä pelottaa lähteä etenkin iltaisin ulos. Tämä koskee muun muassa ikäihmisiä, Särkelä totesi.
Hän lisäsi, että turvattomuutta kasvattaa eräissä kaupunginosissa lisääntynyt huumeiden myynti ja käyttö.
– Siitä on tullut ihan oikeasti merkittävä ongelma.