Vantaan entinen apulaiskaupunginjohtaja varoittaa korruption syöpyvän helposti maankäytön päätöksiin.
Vuosi sitten eläkkeelle jäänyt Hannu Penttilä ei ole unohtanut Vantaata. Penttilä julkaisi vastikään Maasta ja metropolista -kirjan, jossa hän muistelee myös vuosiaan Vantaan kaupunkiympäristön apulaiskaupunginjohtajana. Matkaan mahtuu onnistumisten lisäksi asioita, jotka Penttilän sanoin harmittavat ja kenkuttavat.
– Elävässä elämässä on mahdotonta toimia niin, ettei koskaan tekisi virheitä.
Yksi kenkuttavista asioista on se, että Kivistön kehittämisessä tehtiin tiettyjä ratkaisuja liian myöhään.
– Kaupungin olisi pitänyt jo aiemmin säädellä sijoittajavetoista toimintaa tiukemmin. Muutama vuosi siinä menetettiin.
Penttilä mainitsee myös pientaloalueille erityisesti vuosina 2015–2020 nousseet luhtitalot, joiden rakentamista olisi voitu suitsia rakennusvalvonnassa tulkitsemalla ne pientaloalueille epäsopiviksi.
– Valitettavasti Vantaan rakennusvalvonnan johto ei näin vielä muutama vuosi sitten halunnut, Penttilä toteaa kirjassaan.
Lue myös: Satoja uusia asuntoja myymättä – Maankäytön pomo myöntää: rakentaminen meni Kivistössä överiksi
Penttilä näki myös hankkeiden viivästymisen ja on tietoinen Tikkurilan toimitilatalohankkeen kaatumisesta. Nekin harmittavat.
Tikkurilahan on lähes tuomittu menestymään.
– Tikkurilan toimitilatalosta kaupunki kehitti niin haastavan kokonaisuuden, että sen toteuttamisesta tuli mahdotonta. Kaupungin tulee pohtia, mitä vaatimuksia se voi asettaa. Toisaalta rakentajille tulee asettaa vaatimuksia. Se on sellaista nuorallakävelyä.
Penttilä arvioi myös rakentajia. Vantaan rakentamisbuumin kiihtyessä 2015 jälkeen pääkaupunkiseudun markkinoille tuli rakennusyhtiöitä maakunnista.
– Toimijoiden määrä lisääntyi, eivätkä kaikki ymmärtäneet, miten pääkaupunkiseudulla rakennetaan. Täällä vedetään tiukempaa linjaa säätelyssä kuin maakunnissa. Laatuvaatimukset ovat kovemmat.
Kirjassa mainitaan korruption syöpyvän helposti maankäytön päätöksiin. Syykin on selvä. Maa on pääkaupunkiseudulla arvokasta, maakaupoissa pyörivät usein miljoonat.
Penttilä uskoo kyenneensä siivoamaan ja selkeyttämään rakentajien ja sijoittajien kanssa Vantaalla käytyjen neuvottelujen "pöytätapoja". Apuna olivat maa- ja asuntopoliittiset linjaukset sekä kilpailutusten läpinäkyvyyden lisääminen.
Myös etuosto-oikeuden käyttämisessä tehtiin Vantaalla ryhtiliike ja toimintaan tuli Penttilän mukaan johdonmukaisuutta.
– Luottamushenkilöiltä toivoin yhteisen kaupungin edun ajamista, vaikkakin Vantaan luottamushenkilöiden tavassa toimia oli toisiakin piirteitä, kirjassa todetaan.
Penttilä ei paljasta toisin toimineiden nimiä tai päätöksiä, joissa kaupungin etu on jäänyt toissijaiseksi.
Pitkän uransa aikana Penttilä myöntää olleensa erilaisten vaikuttamisyritysten kohteena.
– Yksittäisiltä luottamushenkilöitä en ole ottanut ohjeita asioiden valmisteluun. Tätä sääntöä olen painottanut myös alaisilleni.
Penttilä on vahvasti sitä mieltä, että maan arvonnousu on ensisijaisesti yhteiskunnan ansiota, joten siitä saatavat eurot tulee käyttää yhteiseksi hyväksi. Ne eivät saa valua maanomistajien tai rakentajien taskuun. Selkeintä on, kun rakennetaan kaupungin maalle. Toinen vaihtoehto on, että kaupungin on saatava maankäyttösopimuksilla riittävästi euroja rakentajilta.
Maapolitiikan merkitystä ei Penttilän mielestä ymmärretä riittävästi. Liian vähälle huomiolle on jäänyt myös metropolialueen kaupunkien yhteistyö. Yhteistyötä on tehty joukkoliikenteen lisäksi jätehuollossa ja monilla on lompakossaan Helmet-kirjastokortti.
Yhteistyötä voisi edelleen laajentaa, Penttilä sanoo. Yhä tiiviimpää yhteistyötä voitaisiin tehdä kohtuuhintaisen asuntotuotannon riittävyyden varmistamisessa.
Entinen maankäytön pomo tyrmää pötypuheena ajatukset siitä, että Vantaan keskustat jäisivät metropoliajattelussa osaksi periferiaa.
– Tikkurilahan on lähes tuomittu menestymään. Metropolialueen kehittymisessä voittajia ovat myös Myyrmäki, Leppävaara ja Tapiola.
