Hyvinvointieroja torjutaan Vantaalla myönteisen erityiskohtelun ohjelmalla. Se tarkoittaa käytännössä satsauksia muun muassa lapsiin, nuoriin ja kielenopetukseen.
Vantaalla on nelisen vuotta toteutettu myönteisen erityiskohtelun ohjelmaa, jonka tarkoituksena on vähentää alueiden hyvinvointieroja. Ohjelmaan suunnatuilla rahoilla on pyritti lisäämään hyvinvointia viidessä vantaalaislähiössä.
Vantaan kaupunkikulttuurin apulaiskaupunginjohtaja Riikka Åstrandin mielestä ohjelmassa on onnistuttu, vaikka satsauksista saatujen hyötyjen mittaaminen on vaikeaa.
Perussuomalaisten valtuustoryhmä on jo pitkään kritisoinut myönteisen erityiskohtelun ohjelmaa. Ryhmän mielestä ohjelmalle vuosittain suunnatut kaksi miljoonaa euroa voitaisiin käyttää paremminkin.
– Ohjelmassa on periaatteessa ihan kivoja juttuja. Valitettavasti ne kohdistuvat toissijaisiin asioihin, kun meidän pitäisi tosissaan yrittää ehkäistä alueiden hyvinvointierojen kasvua Vantaalla, Kai-Ari Lundell (ps.) toteaa.
Perusuomalaisten mielestä rahat tulisi käyttää luokkakokojen rajaamiseen segregaatiouhan alueilla. Kaksi miljoonaa ei siihen vuosittain riittäisi, mutta se olisi hyvä alku, Lundell pohtii. Ryhmän esityksen mukainen luokkakokojen rajaaminen maksaisi noin kahdeksan miljoonaa euroa.
Lundell toivoo rahaa perusopetukseen. Myönteisen erityiskohtelun vuosittaisesta kahdesta miljoonasta eurosta on mennyt vuosittain miljoona euroa lapsille ja nuorille. Rahaa on ohjattu segregaatiouhan alueilla varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen sekä maksuttomiin harrastuksiin lapsille ja nuorille
Ohjelmassa on periaatteessa ihan kivoja juttuja.
Rahoilla on muun muassa palkattu yläkouluihin erityisnuorisotyöntekijöitä ja toteutettu vanhemmat mukaan kouluun ja työelämään -hanketta.
Lasten ja nuorten tukemisen lisäksi ohjelmalla on autettu ikäihmisiä ja opetettu suomen kieltä. Digituen tarjoamiseen ja S2-oppimisen mahdollistamiseen on kulunut vuosittain 175 000 euroa. Asukastilatoimintaan ja sen kehittämiseen on käytetty 45 000 euroa. Etsivä vanhustyö on saanut vuosittain 100 000 euroa ja matalan kynnyksen suunterveysneuvonta 42 000 euroa.
Ohjelma on osaltaan mahdollistanut asukkaiden ideoiden toteuttamisen viidellä alueella. Osallistuvalla budjetoinnilla on parannettu alueiden viihtyisyyttä ja turvallisuutta sekä toteutettu liikunta- ja kulttuuritoimintaa. Yksi esimerkki on Koivutorin kunnostus Havukoskella.
Åstrand pitää hyvänä sitä, että Vantaalla on katsottu kokonaisuutta. Muissa kaupungeissa alueiden eriytymisen ehkäisemiseksi on hänen mukaansa tehty enemmänkin "pistemäisiä hankkeita".
Kaksi miljoonaa euroa on vuosittain jaettu eri toimialojen kesken. Se on tuonut myös joitain ongelmia, Åstrand myöntää.
– Saattoi käydä niin, että jos jonkin asiaan ei oltu saatu muualta rahaa, niin myönteisen erityiskohtelun raha käytettiin siihen.
Rahankäyttöä on kuitenkin valvottu.
Ohjelman toteuttaminen jatkuu ainakin kolme vuotta entistä strategisemmalla otteella.
– Jatkossa jokaisen toimenpiteen osalta katsotaan vaikuttavuutta juuri segregaation ehkäisyn osalta. Ohjelman suunnittelusta on vastannut eriarvoistumisesta väitellyt tohtori Petri Roikonen, Åstrand kertoo.
Lundellin mielestä myönteisen erityiskohtelun rahalla paikataan sitä, ettei peruskoulussa voida tehdä työtä kunnolla. Hän kritisoi myös sitä, ettei kahden miljoonan euron panostuksen vaikutuksia voida osoittaa millään. Siinäkin mielessä luokkakokojen pienentäminen olisi hänen mukaansa parempi ratkaisu.
– Koulutukseen satsaamisen vaikutuksia on helppo mitata. Voidaan selvittää, miten oppiminen edistyy ja miten peruskoulusta siirrytään jatko-opintoihin ja työllistytään.
Lue myös: Nuorisotyö raiteilla toimintaa jatkuu Vantaan kaupungin rahoituksella
Vantaalla ideoidaan vauvaperheille uudenlaista kotiapua
Vantaa palkkaa päiväkoteihin 33 työntekijää tasaamaan eriarvoisuutta