Kuinka monelta löytyy kaapin perältä takavuosien hittilahja Aromipesä? Entä kuinka moni tietää, ettei Aromipesä ollut uusi keksintö.
Vantaan kaupunginmuseon esinekokoelmista löytyy melko suuri ja painava puulaatikko, jonka nostaminen säilytystilojen ylähyllyltä kuvattavaksi tuottaa ongelmia. Laatikko on taitavasti tehty ja käsitelty kauniin tummanruskeaksi.
Tavalliselta säilytysarkulta näyttävän laatikon sisältö on yllättävä. Pellavakankaalla päällystettyyn muhkeaan vuoraukseen on tehty pyöreä syvennys, jonka pohjalle on rytistetty palanen sanomalehteä. Luettelointitiedoista selviää, että kyseessä heinälaatikko, styroksista valmistetun aromipesän edeltäjä.
Erityisesti sota-aikoina kodeissa haluttiin säästää energiaa, polttopuita ja kaasua. Ajatus, joka on jälleen ajankohtainen monissa suomalaisissa talouksissa. Nopeasti liedellä lämmitetty ruoka siirrettiin heinillä tai sanomalehdellä eristettyyn laatikkoon jatkamaan kypsymistä. Laatikot olivat usein itse tehtyjä, mutta toisen maailmansodan aikaan markkinoilla oli myös esimerkiksi tehdasvalmisteinen pahvinen Isola-kupu, joka asetettiin ruokakattilan päälle.
Kaupunginmuseon satavuotias heinälaatikko on ollut käytössä molempien maailmansotien aikana. Syvennyksen pohjalla oleva hiiltynyt Hufvudstadsbladet on vuodelta 1918 ja lahjoituksen mukana tulleiden tietojen mukaan laatikkoa on hyödynnetty myös 1940-luvulla Matarissa sijainneessa kodissa.
Vantaan Sanomien ja Vantaan kaupunginmuseon juttusarjassa nostetaan esille paikallista historiaa tutustumalla museon kokoelmiin ja kulttuuriympäristökohteisiin. Kirjoittajat ovat museon henkilökuntaa.