Suomalaisten olisi syytä vieläkin vähentää sähkönkulutustaan etenkin tiettyinä tunteina.
Sähkön riittävyys tänä talvena on entistä epävarmempaa, kertoo Energiavirasto. Sähkökatkojen todennäköisyys on yhä pieni, arvioi kertoo johtaja Antti Paananen Energiavirastosta.
Mahdollisesta sähköpulasta tiedottaa ajallaan Fingrid Oyj esimerkiksi mobiilisovelluksella. Pulan todennäköisyyttä voi kuitenkin päätellä myös itse, nimittäin seuraamalla pörssisähkön hintaa.
– Kun lähestytään sähköpulaa, hinnat ovat euroja per kilowattitunti -tyyppisiä. Maksimihinta voisi olla 4 euroa per kilowattitunti plus verot, suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen.
Jos sähköstä tulee pulaa, sähköjä voidaan joutua katkaisemaan suunnitellusti.
Jokaisen suomalaisen pitäisikin nyt seurata pörssisähkön hintaa ja pyrkiä vähentämään sähkön kulutusta nimenomaan kalleimpien tuntien aikana. Hinta nimittäin kertoo, milloin sähköä kulutetaan eniten, ja juuri noina tunteina energiasta voi tulla pulaa.
– Silloin kannattaisi kyllä säästötoimenpiteitä tehdä, kuten säätää lämmitystä pienemmälle. Puhutaan muutamasta tunnista päivässä. Yleensä joko aamu- tai iltapiikki ovat tilanteita, joissa pyritään saamaan joustoa aikaiseksi, Kaukonen sanoo.
Nykyisellä pikkupakkasella sähköpulaa ei hänen mukaansa ole näköpiirissä. Tällä hetkellä huippukulutus on ollut 11 000 megawatin luokkaa, kun se kovilla talvipakkasilla nousee tyypillisesti 14 000:een.
Puhutaan muutamasta tunnista päivässä.
Sähkön riittävyyteen vaikuttavat Paanasen mukaan ennen kaikkea sää, suomalaisten säästötoimet ja se, saadaanko Olkiluoto 3 -ydinvoimala käyttöön. Riittävyyteen vaikuttaa myös tuontisähkön saatavuus, sillä huippukulutuksen aikana Suomi ei ole omavarainen.
Kalleimpien tuntien välttäminen kannattaa pitkällä tähtäimellä myös rahallisesti, vaikka nyt ostaisikin sähköä edullisella kiinteähintaisella sopimuksella.
– Jos säästöjä ei tehdä, kyllä se hintaan heijastuu, kun määräaikaista sopimusta jossain vaiheessa uusii, Antti Paananen toteaa.
Vielä on mahdotonta arvioida, miten kalliiksi sähkö talven aikana muodostuu, sanovat sekä Kaukonen että Paananen. Jo viime joulukuussa, ennen Venäjän hyökkäyssotaa, sähkön pörssihinta kävi pahimmillaan eurossa kilowattitunnilta. Verollisena hinta nousi 1,24 euroon.
Kuluttajahintojen kipuamista hillitsee hieman se, että sähkön arvonlisävero laski talveksi 10 prosenttiin.
Vaikka suomalaiset ovat jo säästäneet sähköä ansiokkaasti 8–9 prosenttia viime vuoteen verrattuna, vielä pitäisi tikistää lisää. EU:n lokakuussa antamassa sähkön hätätila-asetuksessa ohjeelliseksi tavoitteeksi asetettiin 10 prosentin säästö verrattuna viiden edellisen vuoden keskiarvoon.
– Jos vain löytyy vielä taistelutahtoa, 10 prosenttia ei ole mitenkään mahdoton, Antti Paananen kannustaa.
Timo Kaukonen toteaa, että trendi on ollut hyvä.
Antti Paananen arvioi, että jos kilowattitunnin hinta nousee euroihin, sähköä alkaa vapaaehtoisesti säästää teollisuuskin. Tämä kuitenkin tarkoittaa tuotannon alasajoa.
– Jos kalliita tunteja on useita, sitä aletaan ehkä jo ajaa alemmas. Alasajaminen ja ylösajaminenkin maksaa.
Teollisuus käyttää Suomen sähköstä merkittävän osan. Myös kotitalouksien toimilla on kuitenkin suuri merkitys, Paananen muistuttaa.
– Jos vaikkapa kahvinkeitin on 100 watin keitin ja kolmella miljoonalla kotitaloudella on kahvinkeitin samanaikaisesti päällä, siitä tulee jo 300 megawattia. Kotitalouksissa tämä tarkoittaa, että ei laiteta saunaa päälle kalleimpien tuntien aikana. Säästökohteet eivät välttämättä ole isoja, mutta kun kaikki ovat talkoissa mukana, siitä kertyy jo merkittävä säästö.
Led-valojen sammuttelulla ei Timo Kaukosen mukaan ole juurikaan merkitystä, mutta sähkölämmityksen säätämisellä saadaan jo paljon aikaan.
300
Jos 3 miljoonalla suomalaisella on samaan aikaan päällä 100 watin kahvinkeitin, tehoa vaaditaan yhteensä 300 megawattia.
