Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lue Vantaan Sanomien uusi kuukausiliite Selkovantaalainen täältä!

Naapurit hermostuivat vippaskonsteilla kikkailuun pientaloalueella Vantaalla – "Rakentajat testaavat, mistä löytyy joustoa"

Käytännössä kukaan ei valvo tai rankaise, jos taloon rakennetaan luvan ylittävä määrä asuinneliöitä.

Vantaalaiselle pientaloalueelle rakennetaan yhden vanhan omakotitalon tilalle neljä massiivista, korkeaa paritaloa ja 16 autopaikkaa.

– Tontille tulee omakotitalokaupunkikuvaan täysin sopimaton ahdas, kolossaalinen, jopa slummimainen yhdyskunta, kuvaa Ilkka Hölsö.

Hän on yksi Nikinmäkeen suunniteltua rakentamista vastustavista naapureista.

Miljöön tärveltymisen lisäksi naapureita suututtaa se, että rakentajalle annetaan mahdollisuus vippaskonsteilla tehdä tontille enemmän asuinneliöitä kuin kaava sallii.

– Toisen kerroksen lämmin tila on nimetty ullakkovarastoksi. Se on harhaanjohtavaa, sillä rakennuttajalla on mitä todennäköisimmin tarkoitus sijoittaa ullakolle asuintiloja, toteaa Hölsö.

Nikinmäen tonttia koskevassa rakennuslupapäätöksessä lukee selkeästi: Ullakolle ei voida sijoittaa asuinhuoneita.

Tontille rakennettavia asuntoja markkinoidaan jo. Myynti-ilmoituksessa Etuovi.com-sivustolla todetaan, että yläkerrassa on 1–2 huonetta, esimerkiksi askartelu- ja työhuone sekä wc-varaus. Ilmoituksissa ei mainita sanaakaan sitä, ettei ullakkoa saa ottaa asuinkäyttöön. Kuvissa toisen kerroksen huoneet näyttävät ikkunallisilta asuinhuoneilta.

Ilmoituksessa mainitaan myös, että asuntoa voi muokata omien tarpeiden mukaan, ja muutostyöt on mahdollista toteuttaa myös omatoimisesti myöhemmässä vaiheessa. Juuri niin Hölsö arvelee käyvän.

– Lähistöllä on toinen vastaava jo valmistunut kohde. Siellä ullakkotiloissa on asuinhuoneita, hän sanoo.

Rakentajat testaavat, mistä löytyy joustoa.

– Rakennusyhtiöt hakevat Vantaallakin koko ajan rajoja sille, kuinka paljon määräyksissä on tulkinnanvaraa, Vantaan rakennuslupapäällikkö Risto Levanto myöntää.

Rajoja voi kolkutella muun muassa rakentamalla ullakolle huoneenomaisia tiloja. Se on kannattavaa, sillä ullakkotilat eivät kuluta sallittujen asuinneliöiden enimmäismäärää ja tontille voi siten rakentaa enemmän myytäviä neliöitä.

Onko Nikinmäessä kyse rakentamista säätelevien asemakaavamääräysten kiertämisestä?

– Ei, Levanto vastaa ja lisää Nikinmäen tapauksen olevan hyvä esimerkki siitä, että asemakaava ja lainsäädäntö jättävät paljon tulkinnanvaraa.

– Nämä ovat niitä tapauksia, joissa rakentajat testaavat, mistä löytyy joustoa ja kuinka paljon määräyksiä voi tulkita. Sen kanssa me painiskelemme rakennusvalvonnassa jatkuvasti.

Osa ehdotuksista myös torpataan, Levanto vakuuttaa.

Jos asunnon ostanut käyttää ullakkohuoneita asumiseen, kuka sitä valvoo tai siitä rankaisee?

– Ullakkohuoneita ei saa markkinoida asuinhuoneina, mutta käytännön tasolla käyttöä on mahdoton valvoa, Levanto vastaa.

Ongelmaksi ullakkotilojen käyttö asuinhuoneina saattaa tulla silloin, jos jotain tapahtuu.

– Vakuutusyhtiö saattaa kysyä, että miksi tilassa asuttiin, vaikka kyseessä ei ole asuinhuone.

Myös Hölsö pohtii, että ullakkotilassa saattaa olla turvallisuuspuutteita, jos sitä käytetään vaikkapa makuuhuoneina.

Hölsö katsoo, että kyseessä on yksi varoittavista vantaalaisista "ennakkotapauksista". Suuntaus tulisi ottaa kaupungilla vakavasti.

– Jos tällainen rakentaminen sallitaan, niin rakentajat kävelevät demokraattisesti päätettyjen asemakaavojen yli. Kaupunki ei riko tässä lakia, mutta vastaava toiminta vie uskottavuutta asemakaavoilta ja niissä määritellyiltä tonttien tehokkuusluvuilta.

Lue myös: Vantaan rakennuslupatulot vähenevät, mutta pientalorakentaminen jatkuu tasaisena

Miksi Vantaalla on myynnissä vain yksi miljoonatalo ja Espoossa 87? – Asiantuntija uskoo erityisesti kahden Vantaan alueen houkuttelevan varakasta väestöä

Tällainen on tilanne asuntomarkkinoilla – Uudiskohteiden kauppa sakkaa Vantaalla pahasti