Halpalentoyhtiön ongelmat näkyvät Itä-Euroopan romanien määrässä Helsingissä.
Yhä useampi Itä-Euroopan romani tienaa toimeentulonsa Helsingissä muulla kuin kerjäämisellä.
Esimerkiksi Iso Numero -lehden myynnissä tullaan tekemään tänä vuonna kaikkien aikojen myyntiennätys, sanoo Ison Numeron toimitusjohtaja Janne Hukka.
– Myyjät ovat saaneet enemmän ja enemmän kanta-asiakkaita. Sillä on todella iso merkitys. Esimerkiksi Alppilassa ja Herttoniemessä on myyjiä, jotka tuntevat koko naapuruston. Myös Mobilepayn käyttöönotto on lisännyt myyntiä. Pankkikortilla maksu on tarkoitus saada käyttöön ensi vuonna.
Kymmenen euron lehdestä myyjälle jää 5–7 euroa. Hukka sanoo, että parhaimmillaan yksi ihminen voi myydä 200–300 lehteä kuukaudessa. Tienesti voi hänen mukaansa olla siis jopa yli 2000 euroa.
Vuonna 2011 perustettua Iso Numero -aikakauslehteä saa myydä kuka tahansa tuloja tarvitseva, mutta suurin osa myyjistä on romanitaustaisia.
Luminita Stanescu, 42 ja Ioana Silion, 47, voivat olla monelle helsinkiläiselle tuttuja kasvoja ydinkeskustasta. He ovat muun muassa kerjänneet rahaa, keränneet pulloja ja myyneet Isoa Numeroa.
Sukupolven aikana on tapahtunut iso onnistuminen.
Viime vuosina molemmille tärkeäksi tulonlähteeksi on tullut Keikkapooli-palvelun kautta saatu siivoustyö. Työstä maksetaan yli kymmenen euron tuntipalkkaa. Keikkapoolia pyörittää yleishyödyllinen Työtä ja toivoa -osuuskunta.
Silion sanoo, että hän on pystynyt nostamaan Romaniassa asuvan perheensä toimeentuloa.
– Omille lapsilleni olen pystynyt lähettämään sen verran rahaa, että he ovat saaneet asua koko ajan kotona. Omat vanhempani laittoivat minut rahojen loppuessa lastenkotiin. Sukupolven aikana on tapahtunut iso onnistuminen.
Silionin ääni murtuu, kun hän kertoo nuorimmasta, 4-vuotiaasta lapsestaan.
– Hän on elänyt Romaniassa sisaruksien hoidossa ilman minua.
Romanian ja Bulgarian romanien määrä ei ole Helsingissä noussut koronaa edeltävälle tasolle, arvioidaan Diakonissalaitoksesta. Se pyörittää muun muassa Hirundo-päiväkeskusta ja hätämajoitusta Vallilassa.
Janne Hukka pitää yhtenä syynä romanialaisen halpalentoyhtiö Blue Airin taloudellisia vaikeuksia. Yhtiö ei ole tänä syksynä ja talvena tehnyt suoria lentoja Helsingin ja Romanian pääkaupunki Bukarestin välillä. Lennot ovat olleet Hukan mukaan ”äärimmäisen halpoja”, vain jotain kymmeniä euroja. Vaihtoehdoiksi jää vaihtoyhteys toisen lentokentän kautta tai automatka.
– Vaihtoyhteys on kielitaidon kannalta vaikea. Ihmiset eivät osaa lukea tarpeeksi hyvin, että uskaltaisivat lähteä sellaiselle reissulle.
Inarintien hätämajoituksessa on sata paikkaa Itä-Euroopan romaneille. Esimerkiksi tiistain ja keskiviikon välisenä yönä niistä oli käytössä 80.
– Olemme pystyneet majoittamaan kaikki yöpaikkaa tarvitsevat, sanoo Diakonissalaitoksen palvelualuejohtaja Mika Paasolainen.
Helsingin Uutisiin tuli syksyllä tietoa Töölön Taivallahteen ilmestyneestä hökkelistä, jossa majoittuu ihmisiä. Paasolaisen mukaan Hirundon työntekijät selvittivät tapausta, mutta eivät päässeet varmuuteen sen käyttäjistä. Paasolainen ei usko, että liikkuvaa väestöä majoittuisi nyt ulkona.
Hirundo ei tavoita kaikkia Helsingissä asuvia Itä-Euroopan romaneja. Heitä varten Diakonissalaitos kokeilee parhaillaan uutta liikkuvaa palvelua, joka tuo apua muun muassa Itäkeskukseen.
– Se on matkailuauto, jossa tarjotaan oleskelulupaan ja työntekoon liittyvää neuvontaa. Ruokaa ei varsinaisesti jaeta, mutta nuudeli ja kuuma vesi kyllä onnistuu, Paasolainen kertoo.