Espoon-Vantaan teknillisen oppilaitoksen Vantaan toimintayksikkö valmistui vuonna 1988 Myyrmäen lounaisnurkkaan lähes rakentamattomaan maastoon.
Kaupungin tiivistymistä ennakoitiin kuitenkin jo suunnitteluvaiheessa, joten rakennukselle oli asetettu kaupunkikuvallisia tavoitteita arkkitehtikilpailussa, jonka voitti arkkitehti Pekka Salminen.
Erityisesti teatterirakennusten ja konserttisalien suunnittelijana ansioituneen Salmisen PES-arkkitehtitoimisto tunnetaan nykyään myös Kiinassa sijaitsevista näyttävistä kulttuurirakennuksista.
Vantaan teknillisen oppilaitoksen rakennusta on sittemmin laajennettu kahteen otteeseen ja nykyisin se tunnetaan Metropolia-ammattikorkeakoulun Myyrmäen kampuksena.
Rakennuksen keskeisin tila on neliöpohjainen ja lasikatteinen korkea aula, jonka keskellä kohoaa sylinterimäinen auditorio-osa.
Aula muistuttaa sisäpihaa tai toriaukiota, jossa valaisimetkin ovat kuin lyhtypylväitä. Auditorion päällä on puolestaan ilmastointikonehuone, joka lisää keskussylinterin korkeutta.
Muoto tuo mieleen Gunnar Asplundin suunnitteleman Tukholman kaupunginkirjaston, joka on 1920-luvun pohjoismaisen klassismin merkittävimpiä rakennuksia.
Metropolia-ammattikorkeakoulun rakennus puolestaan edustaa suomalaista postmodernia arkkitehtuuria, jossa modernistiseen arkkitehtuuriin on yhdistelty geometrista leikittelyä, ja inspiroiduttu historiallisista aiheista.
Rakennuksella on todettu olevan merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja, joten se luokiteltu rakennusperintökohteeksi juuri valmistuneessa Vantaan 1980–1990-lukujen rakennuskannan inventoinnin ensimmäisessä osassa, joka on Vantaan kaupunginmuseon ja Vantaan kaupungin kaupunkiympäristön toimialan hanke.
Inventoinnin tutkimusraportti on nyt luettavissa kaupunginmuseon nettisivuilla.
Vantaan Sanomien ja Vantaan kaupunginmuseon juttusarjassa nostetaan esille paikallista historiaa tutustumalla museon kokoelmiin ja kulttuuriympäristökohteisiin. Kirjoittajat ovat museon henkilökuntaa.