Jalankulkijoiden kuolemat vähenivät heijastinpakon myötä Virossa. Heijastinpakon rikkojaa uhkaa sakko.
Jalankulkijoiden kuolemaan johtaneet onnettomuudet on saatu selvään laskuun Virossa. Viron liikenneviraston asiantuntija Eve-Mai Valdna arvioi maan yleisradiolle marraskuussa, että syynä hyvään kehitykseen on heijastimen käyttöpakko.
Viime vuonna taajama-alueiden ulkopuolella sattuneissa turmissa kuoli Virossa enää kolme ihmistä, kun reilu vuosikymmen aiemmin kuolonuhreja oli 9. Suomessa jalankulkijoiden kuolemia oli viime vuonna 24.
Virossa heijastinpakko on ollut voimassa maaseudulla 1992 lähtien ja 2011 se laajeni koskemaan myös taajamia ja kaupunkeja.
Viron heijastinpakko ei ole vain suosituksen kaltainen sääntö, vaan sen rikkomisesta seuraa sakko.
Tallinna24-uutissivusto kertoi äskettäin, että ilman heijastinta kulkeva jalankulkija voi saada 40 euron sakon. Sakko voi olla jopa 400 euroa, jos heijastinpakon rikkomisesta aiheutuu onnettomuus tai materiaalista vahinkoa.
Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen sanoo, että Suomessa heijastimen käyttösäännöstä pohdittiin viimeksi osana tieliikennelain kokonaisuudistusta. Vuonna 2020 voimaan tulleen tieliikennelain mukaan jalankulkijan on pimeällä yleensä käytettävä heijastinta, mutta käyttämättömyydestä ei rangaista.
Anteroinen ei lähtisi muuttamaan varsin tuoretta tieliikennelakia heijastimen osalta vaan asettaisi muita lakihankkeita etusijalle.
– Esimerkiksi promilleraja tankojuopumuksen estämiseksi tulisi edistää ripeästi ennen kuin kesä 2023 tuo mukanaan sähköpotkulatojen onnettomuuksien suman.
Muista keinoista hän nostaa esiin alennetut nopeusrajoitukset kaupungeissa.
– Kaupunkien tulisi punnita asettamiaan ajonopeuksia tarkasti ja lisätä 30 km/h -katuosuuksia siellä, missä ihmiset liikkuvat paljon kävellen ja pyörällä.
Tilastojen mukaan heijastin ehkäisee kuolemia.
Vuonna 2020 yli puolet jalankulkijoiden kuolinturmista sattui pimeällä tai hämärässä ja kuolleista jalankulkijoista alle puolet käytti heijastinta. Tutkija-arvion mukaan heijastin olisi voinut pelastaa kuolemalta kaksi jalankulkijaa.
Anteroinen huomauttaa, että arviossa ei tule ilmi heijastinten todellinen ennaltaehkäisevä vaikutus.
– Ennaltaehkäistyt onnettomuudet eivät näy tilastoissa, hän huomauttaa.
Anteroisen mukaan suomalaiset pitävät heijastinta tärkeänä. Tänä vuonna tehdyssä Liikenneturvan gallupissa peräti 86 prosentti kertoi käyttävänsä heijastinta.
Monelta heijastin kuitenkin unohtuu kotiin. Viime vuonna tehdyssä Liikenneturva seurantatutkimuksessa vain 52 prosenttia käytti heijastinta.
Kirkkonummelaiset Teemu Myllyoja ja Kai Haapakoski arvioivat, että Viron heijastinpakon kaltainen laki ei välttämättä olisi toimiva Suomessa.
Myllyoja epäilee, että suomalaiset ovat niin itsepäistä kansaa, ettei pakko menisi täällä läpi. Haapakoski puolestaan arvioi, että tehokas mainos- ja valistuskampanja voisi toimia paremmin.
– Jos heijastimen etuja myllytettäisiin samalla tavoin kuin pyöräilykypärää, voisi käyttö lisääntyä.
Molempien miesten perheissä heijastin on käytössä.
– Meillä on pieniä lapsia, ja kun puemme heille heijastimet, tulee itsellekin laitettua, sanoo Myllyoja.
Sakon uhkakaan ei aina tehoa. Esimerkki tästä on saatu Helsingin Lönnrotinkadulta, jossa kaupunki kokeiluluontoisesti määräsi nastarengaskiellon 900 metrin osuudelle. Kiellosta huolimatta tuhannet autoilijat ovat ajaneet nastarenkailla kyseisellä katuosuudella. Marraskuussa poliisi oli antanut ensimmäisen sakon nastakiellon rikkojalle.
Kirkkonummelainen Seija Åke on puolestaan sitä mieltä, että Viron heijastinpakko säästää henkiä.
– Olen lukenut siitä, se on hyvä. Parikymmentä euroa olisi sopiva sakko.