Seutulassa sijaitsevan Katrinebergin kartanon historia ulottuu aina 1500-luvulle asti. Se on entinen Knapbackan rälssisäteri, eli aateliin kuuluvan henkilön omistama säteritila.
Nykyinen kartanon päärakennus on valmistunut noin vuonna 1800. Silloinen kartanonomistaja Adolf Fredrik Blåfield nimesi kartanon Katrinebergiksi vaimonsa Catarinan mukaan.
Kartanolla on vuosien saatossa ollut monta omistajaa. Vantaan kaupunginmuseon kokoelmista löytyy valokuvia Katrinebergistä kartanon viimeisen yksityisomistajan, Lyyli Tuomikosken kotialbumista.
Lyyli Tuomikoski oli miehensä Aleksanteri Tuomikosken kanssa menestyneitä ravintoloitsijoita. Vuosien 1925–1930 välisenä aikana he ostivat Helsingistä kolme ravintolaa, joista pian tuli suosittuja kansan keskuudessa.
Katrinebergin kartanon he ostivat vuonna 1931 Lyylin sisarelta ja hänen puolisoltaan Elin ja Jalmari Mikkolalta.
Aleksanterin kuoltua vuonna 1935 pitkäaikaiseen sairauteen, Lyyli jatkoi yksin sekä kartanonomistajana että ravintoloitsijana. Hän oli mukana muun muassa perustamassa ravintolakoulu Perhoa. Katrinebergin Lyyli Tuomikoski omisti vuoteen 1949 saakka, jolloin Helsingin maalaiskunta osti kartanon.
Maalaiskunnan aikana päärakennuksessa toimi vuosina 1955–1962 lastenkoti. Myöhemmin se on myös toiminut vanhusten hoivakotina sekä kartanon maille rakennetun Katriinan sairaalan henkilökunnan asuntolana.
Nykyään päärakennuksessa on muun muassa Vantaan kaupungin asukastila. Sen yhteydessä sijaitsee myös kotieläinpuisto.
Vantaan Sanomien ja Vantaan kaupunginmuseon juttusarjassa nostetaan esille paikallista historiaa tutustumalla museon kokoelmiin ja kulttuuriympäristökohteisiin. Kirjoittajat ovat museon henkilökuntaa.