Rekolassa sijaitseva Koivukylän uusi päiväkoti ei jää ohikulkijoilta huomaamatta. Eikä ihme, sillä kyseessä on tällä hetkellä Suomen suurin hirsipäiväkoti.
Päiväkoti avautui syyskuussa ja arjen rutiineja on luotu talon sisällä kahden johtajan ja reilun 30 työntekijän voimin. Päiväkodissa on paikka kaikkiaan noin 220 lapselle. Jo alkumetreillä uudenlainen ilmiö on vallannut päiväkodin.
– Meillä on ennätyspaljon pieniä lapsia. Suurin osa lapsista on 1–2-vuotiaita, kertoo päiväkodin johtaja Merja Pulkkinen.
– Korona-ajan vauvabuumi taitaa nyt näkyä meillä, hän sanoo.
Leona Imeri, 6, kertoo viihtyneensä uudessa päiväkodissa. Leikkiminen on eskarilaisesta mukavinta. Sami Kuusivirta
Alle 3-vuotiaita saa olla päiväkodissa määrällisesti vähemmän, koska henkilökuntaa tarvitaan enemmän. Siksi päiväkoti onkin nyt täynnä, kun lapsia on noin 150.
– Jonossa on useampi kymmenen lasta, Pulkkinen sanoo.
Pulkkisen kanssa johtajuutta jakaa Jenni Vähätupa.
– Hirsi rakennusmateriaalina on hengittävä, joten täällä on todella hyvä olla. Myös akustiikkaan on panostettu jo rakennusvaiheessa Vähätupa kertoo.
Meillä 80 prosenttia lapsista on vieraskielisiä.
Päiväkodin ulkoseinät ovat hirrestä, mutta muutakin erikoisuutta löytyy. Noin 2 400 neliön suuruinen rakennus lämpiää maalämmöllä ja aurinkovoimalla. Talossa on lattialämmitys, joka on Pulkkisen mukaan harvinaista päiväkodeissa. Ekologisuus ja energiatehokkuus on huomioitu mahdollisimman mittavasti niin rakentamisessa kuin päiväkodin arjessa. Pihamaalta löytyy hyötykasveja, kuten omenapuita ja marjapensaita. Varastorakennusta koristaa viherkatto.
– Meillä myös lapset kierrättävät roskia ryhmän aikuisten opastuksella, Pulkkinen kertoo.
Jenni Vähätupa ja Merja Pulkkinen jakavat päiväkodin johtajuutta. Vähätupa vastaa talous- ja henkilöstöasioista, Pulkkinen puolestaan asiakkuuksista ja pedagogiikasta. Sami Kuusivirta
Vaikka päiväkoti näyttää pihalta katsottuna valtavalta, kätkee se sisälleen pieniä ryhmiä. Päiväkodissa on otettu käyttöön Vantaan kaupungin uudenlainen linjaus ryhmäjaoista. Kun perinteisesti alle 3-vuotiaiden ryhmissä on ollut 12 lasta ja kolme kasvattajaa, hirsipäiväkodissa kahdeksan lasta ja kaksi kasvattajaa.
– Meillä kasvattajat toimivat työpareina, varhaiskasvatuksen opettaja ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, Vähätupa selvittää.
Ryhmät tekevät yhteistyötä keskenään, jolloin enintään 16 lapsella on neljä aikuista.
– Vaikka päiväkoti voi ulospäin tuntua isolta, jokaisella ryhmällä oma pieni kotipesä, Vähätupa sanoo.
Päiväkodin tiloja voidaan jakaa kasaan menevillä ovilla, joiden materiaali toimii myös akustisena elementtinä vaimentaen ääntä. Sami Kuusivirta
Syyskuussa avautunutta päiväkotia on sisustettu ja rakennettu hiljalleen toiminnan jo käynnistyttyä. Tiede- ja aistihuoneet odottavat vielä kalusteita. Taidehuoneessa pienet taiteilijat ovat jo päässeet toteuttamaan luovuuttaan.
Suomen suurimman hirsipäiväkodin pihamaalla on pienimmille aidattu leikkialue. Sami Kuusivirta
Uusi päiväkoti on herättänyt kiinnostusta naapurustossa.
– Useampi perhe on tullut ovelle ja kysynyt kuinka meille pääsee, Pulkkinen kertoo.
Myös alueen yhdistyksiltä on tullut yhteistyökyselyjä.
– Olemme ilman muuta valmiita antamaan tiloja iltakäyttöön, ja jokunen kokous tällä on jo pidetty. Piha-alue on myös kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä päiväkodin aukioloaikojen ulkopuolella, Pulkkinen selvittää.
Päiväkodin johtaja Merja Pulkkisen mukaan isossa rakennuksessa on pienille ryhmille omia "kotipesiä". Sami Kuusivirta
Päiväkodin suuri piha on houkutellut iltaisin perheitä. Pihan keskellä on aidattu alue, jossa päivisin on päiväkodin pienimpien leikkialue. Piha-alueelta löytyy myös oma kenttä.
– Meillä on mahdollisuus toteuttaa hyvin erilaisia toimintoja oman päiväkodin ympäristössä. Oma salikaan ei ole päiväkodeissa itsestäänselvyys, Vähätupa painottaa.
Uuden päiväkodin käytävillä kuuluu monenlaista kieltä, joka on myös viime vuosien kasvanut ilmiö. Johtajat arvioivat lapsilla olevan jopa yli 30 erilaista kieltä.
Päiväkodilla on oma liikuntasali, jonka puolapuista laskeutuu tarvittaessa lava. Sami Kuusivirta
– Meillä 80 prosenttia lapsista on vieraskielisiä. Seitsemän vuotta sitten Vantaalla päiväkodeissa enimmillään noin 30 prosenttia lapsista oli vieraskielisiä, Pulkkinen sanoo.
2
