Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ensimmäisen vuoden budjetti on noin 57 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialueen ensimmäisen vuoden talousarvion tiistai-illan kokouksessaan. Samalla aluevaltuusto hyväksyi talousarviosuunnitelman vuosille 2023–2026.
Hyvinvointialueelle siirtymisessä yksi suurimmista muutoksista talouden näkökulmasta on se, että alueet saavat suurimman osan rahoituksesta valtiolta. Vantaan ja Keravan osalta valtion rahoitus ensi vuodelle on noin 960 miljoonaa euroa. Rahoitus määräytyy muun muassa alueen väestön kasvun ja rakenteen mukaan.
Reilusti miinusmerkkisen budjetin taustalla ovat muun muassa Vantaan aiemmin saamat koronakorvaukset. Valtion rahoitus ei myöskään kata kaikkia historiallisen suuren muutoksen muutoskustannuksia. Alijäämää syntyy myös siitä, että nykyisten sosiaali- ja terveyspalveluiden budjetti on Vantaan ja Keravan hyvinvointialuejohtaja Timo Aronkydön mukaan tehty liian kunnianhimoisesti.
Rahoituslaki vaatii, että hyvinvointialueiden taloudet ovat tasapainossa jo kahden ensimmäisen vuoden jälkeen eli vuonna 2025. Valtio on luvannut hyvinvointialueille ensimmäisen vuoden budjetin ylityksestä lisärahoitusta, joka maksetaan vuonna 2024.
Hyvinvointialueille myönnettävästä lisärahoituksesta päättää valtioneuvosto.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Maarit Raja-Ahon mukaan miinuslukemat ensimmäiselle vuodelle ovat hurjat. Raja-Aho tietää, että useilla muilla hyvinvointialueilla otetaan käyttöön korkeimmat mahdolliset asiakasmaksut, joilla pienennetään alijäämäistä budjettia. Vantaa-Keravalla aluevaltuusto päätti marraskuun lopulla pitää sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksut valtaosin Vantaan kaupungin nykyisellä tasolla.
– Vantaa-Kerava on ehdottomasti poikkeus asiakasmaksuihin liittyen.
Hyvinvointialueilla on kaksi vuotta aikaa saada taloustasapainoon.
– Jos ensi vuoden 57 miljoonaa ylitystä, ja mahdollisesti myös seuraavan vuoden ylityksiä, ei saada katettua vuonna 2025, valtio käynnistää arviointimenettelyn ja ryhtyy ohjaamaan hyvinvointialuetta. Eli talous asettaa kyllä reunaehdot tekemiselle hyvinvointialueilla. Tämä on pahin kauhuskenaario tällä hetkellä ja kuvastaa sitä, miten valtion ohjauksessa kuitenkin olemme, Raja-Aho korostaa.
Raja-Aho painottaa, että lähtökohtana tietenkin on, että talous saadaan tasapainoon kahden vuoden aikana.