Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Arkkitehti kummasteli, miksi Kivistön keskustan poikki kulkeva Keimolantie on leveämpi kuin Mansku – syy liittyy ratikkaan

Vantaan suunnitelupäällikkö: "Olisi varmastikin pari metriä varaa nipistää sieltä täältä".

Miksi Vantaalle suunnitellaan leveitä katuja keskustoihin, joista halutaan urbaaneja ja tiiviitä, ihmetteli Aalto-yliopiston tutkija, arkkitehti Aija Staffans Vantaan Sanomissa hiljattain. Yhtenä esimerkkinä hän nosti esiin Kivistön keskustan Keimolantien, joka on leveämpi kuin Helsingin Mannerheimintie.

Keimolantien leveydelle löytyy selitys vuosien takaisesta raitiotievarauksesta. Siitä tietää Marja-Vantaan eli nykyisen Kivistön kaavoituspäällikkönä toiminut Lea Varpanen.

– Kehäradan alkuperäisissä suunnitelmissa 1990-luvulta asti oli mukana pistoraide Nurmijärven Klaukkalaan, Keimolan entisen moottoristadionin ja Hämeenlinnanväylän välissä. Kun Kivistön keskustan eli silloisen Marja-Vantaan projekti aloitettiin 2007, pohdittiin joukkoliikenteelle useampia vaihtoehtoja.

Yksi niistä oli kehäradan pistoraiteen vaihtoehtona ratikkareitin jatkaminen Helsinki-Vantaan lentoasemalta Tikkurilantietä Kivistön kehäradan asemalle saakka. Ja jopa Nurmijärven Klaukkalaan asti.

Kaupunkitila on kompromisseja ja valintoja.

Suunnittelupäällikkö Markus Holm

– Kehäradan suunnittelussa todettiin 2000-luvulla, ettei rata Nurmijärvelle ollut realistista, Varpanen kertoo.

Nyt tiedämme, että kehärata taivutettiin kulkemaan lentoasemalta Kivistöön eikä ratikkaa ole rakennettu.

Vantaan katujen ja puistojen suunnittelupäällikkö Markus Holm kertoo, että uudessa yleiskaavassa ei ratikkaa ole Kivistöön merkitty. Mutta tila jäi.

– Kaikki vaihtoehdot ovat tarvittaessa mahdollisia.

Junaraiteelle on edelleen varaus Keimolanmäessä kohti Nurmijärveä, mutta sekään ei todennäköisesti toteudu lähivuosikymmeninä.

Staffansin kritiikkiin leveistä katualueista Vantaalla Holm vastaa, että "kaupunkitila vain valitettavasti on kompromisseja ja valintoja". Holm huomauttaa myös, että Keimolantien katusuunnitelmassa vuodelta 2012, kauppakeskus oli alun perin paljon suurempi kuin nyt toteutumassa oleva. Mutta hän myöntää, että paremminkin aluetta olisi voitu suunnitella.

– Autoliikenteen osalta on varauduttu kohtuullisen vilkkaaseen liikenteeseen ja nyt jälkiviisaana tuota kaavoituksen yhteydessä tehtyä liikenteellistä yleissuunnitelmaa olisi ehkä voitu vähän katsoa toisin silmin. Olisi varmastikin pari metriä varaa nipistää sieltä täältä, eri kaistoista 0,5–1 metriä pois. Mutta kokonaisuudessa isoin on tuo ratikkavaraus keskellä katua, joka leventää katutilaa noin 10 metrillä.

– Meillä on vielä opeteltavaa, miten teemme turvallista, pitkäikäistä, taloudellista, uniikkia, toimivaa, kaunista, saavutettavaa ja kiinnostavaa kaupunkia.