Ilotulitusten keskittäminen tai kieltäminen saa kannatusta vantaalaisilta koiranomistajilta.
Eikö ilotulitteiden ampumista voisi keskittää Vantaalla tiettyihin paikkoihin? kysyvät vantaalaiset koiranomistajat Marja Berghäll ja Mervi Liuhanen. Heillä molemmilla on kokemusta uudenvuodenajasta paukkuarkojen koirien kanssa.
Myös vantaalaisen koirapalvelu Virikkeen eläintenkouluttaja Marianne Mayer on elänyt äänipelkoisen koiran kanssa.
– Koira läähätti levottomasti, pyrki syliin pakonomaisesti ja tärisi. Tärinä oli sellaista pitkäkestoista ”havinaa”. Tätä oli todella ikävä katsoa ja siksi sillä olikin lääkitys, jota tarvittiin myös ukkospäivinä.
Mayer toteaa koirien pelkäävän ilotulitteita ainakin osittain siksi, että niiden haju- ja kuuloaisti ovat huomattavasti paremmat kuin ihmisillä. Myös näköaisti on erilainen,
– Lisäksi kysymys on oppimisesta. Äkillinen ääni yhdistyy säikähdykseen. Yksikin kokemus voi riittää pelkoehdollistuman muodostumiseen. Kuvittele itsesi tilanteeseen, jossa jokin pelottava asia toistuu ennalta arvaamattomasti satunnaisesti tuntien ajan niin, että et tiedä milloin äänet loppuvat. Ei kovin kivaa, Mayer sanoo.
Ääniarkuuden on tutkimuksissa todettu periytyvän voimakkaasti.
– Jos pentuja tehtäisiin vain ei-ääniaroilla koirilla, tilanne parantuisi varmasti.
Ongelma ei kuitenkaan poistuisi kokonaan.
– Myös yksittäinen vakava säikähdys voi aiheuttaa aiemmin äänivarmalle koiralle pelon.
Mayer lisää, että perimän merkitystä voi olla vaikea osoittaa.
– Koira on voinut jo saada jälkeläisiä ennen kuin ääniarkuus alkaa näkyä arjessa. Aina ei myöskään voida varmuudella erottaa, onko koira ääniarka perimänsä vuoksi vai trauman seurauksena.
Koulutuksella voidaan varsinkin lievimmin reagoivien koirien oloa jonkin verran helpottaa, Mayer sanoo. Hän kuitenkin korostaa, ettei ole eettisesti järkevää tavoitella sitä, että koira olisi ulkona mukana katsomassa ilotulituksia.
Äänille siedättäminen täytyy aloittaa ajoissa, mieluusti viikkoja ennen uudenvuodenaattoa.
– Uudenvuodenaattoilta onkin koiranomistajilla aina kotipainotteinen. Leffailta sekä pyykinpesua, koska pesukoneen ääni peittää ulkoa kuuluvia ääniä. Jokaisessa huoneessa jotain ääntä, verhot kiinni ja rauhallinen tunnelma, Mayer luettelee.
Ulkoilu tehdään kello 17 aikaan ja toivotaan, ettei silloin pamahda ainakaan ihan lähettyvillä. Illan aikana koiralle järjestetään sille miellyttävää puuhaa. Yleensä yöllä uskaltaa ulos yhden paikkeilla.
Sen lisäksi, että vuodenvaihde ja sen lähipäivät saattavat pahimmillaan olla koirille todella stressaavia, ilotulitteista seuraa ongelmia myös koirien omistajille.
– Kun minulla oli kaksi ilotulitteita pelkäävää pitkäkarvaista hollanninpaimenkoiraa, olin vuorotöissä ja en aina saanut uudenvuodenyötä vapaaksi. Koirat olivat todella levottomia tullessani kotiin, Liuhanen sanoo.
Asiasta on tehty Vantaalla vastikään valtuustoaloite. Kahden vihreän valtuutetun Tuire Kaimion ja Vaula Norrenan aloitteessa esitetään, että Vantaa selvittäisi mahdollisuutta rajoittaa ilotulitteiden ampumista joko kokonaan tai vain muutamaan paikkaan kaupungissa.
– Jotkut kaupungit ovat järjestäneet ilotulituksen sijaan ammattimaisen valonäytöksen taivaalle, aloitteessa muistutetaan.
Marja Berghäll pohtii, että keskittämisestä olisi etua myös ilotulitusten katselijoille.
– Olisihan se näyttävämpää kuin muutamien pienten prutkujen pamauttelu eri puolilla kaupunkia.
Berghällin oma koira on yhdeksänvuotias Elvis-saluki.
– Elvis ei ole kovin paukkuarka, mutta ei minulle tulisi mieleenkään viedä häntä ulos uudenvuodenaattona kuuden jälkeen.
Koiranomistajia risoo myös se, ettei ilotulitteiden ampumiselle säädettyä aikarajaa noudateta. Ensimmäiset ilotulitteiden äänet kuuluivat Berghällin ja Elviksen kotitienoolla Korsossa jo tiistaiaamuna, kun rakettien myynti alkoi.
Berghäll toteaa, että melusaasteen lisäksi ilotulitteet tuovat ympäristöön roskaa.
– Roskia ei yleensä kerätä pois paikoilta, joissa raketteja ammutaan.
Koirille tarjotaan Vantaalla sushia – "Mukaan on tulossa lähes 300 karvakuonoa"