Walapaisin harrastajamäärät ovat olleet kasvussa jo vuosia.
Vantaalaisen ringetteseura Walapaisin viime ajat ovat antaneet syytä leveään hymyyn. Lajin erikoisseura täytti viime vuonna 40 vuotta, ja äskettäin se sai Olympiakomitean ja OP Ryhmän muodostamalta palkintoraadilta 3 000 euron stipendin. Se tuli seuran vapaaehtoistyötä esittelevästä some-postauksesta ja pitkäjänteisestä kehitystyöstä.
Stipendin käyttökohde on jo tiedossa.
– Me pyörimme pääasiassa harrastelijoiden kuukausimaksuilla, ja nyt tämä tuorein rahallinen tuki on vuosibudjetista aika todella iso osa. Se mahdollistaa jääajan ja välineiden ostamisen, seuran puheenjohtaja Niina Koljonen hymyilee.
Seuran ykkösarvot pyörivät pienten junnujen, nuorten harrastamisen ja harrastuksen mahdollistamisen ympärillä.
Juniorijoukkueita on tällä hetkellä G-, F- ja E-ikäisille, eli 7-11-vuotiaille. Harrastenaisten ikähaitari pyörii parinkymmenen ja neljänkymmenen välillä.
– Stipendin saaminen oli iso askel sen suhteen, että pystymme pyörittämään arkea jatkossakin.
Jokainen löytää meillä oman paikan.
Walapais on pieni seura helsinkiläis- ja espoolaisporukoiden rinnalla, mutta harrastajamäärät ovat olleet kasvussa jo vuosien ajan. Lähitulevaisuuden haave on nuorten arjen painottamisesta huolimatta se, että seurassa löytyisi kaikki ikäluokat naisten SM-sarjaan asti.
– Tyttöni aloitti tämän reilut seitsemän vuotta sitten, ja silloin mukana oli parikymmentä luistelukoululaista. Nyt heitä on melkein sata. Harrastajamäärät ovat siis nousseet aika huimasti.
– Nyt syyskaudella mukana oli reilut 80 nuorta, mutta kevättä kohden mennessä harrastajia tulee lisää. Pääsemme varmasti samaan määrään kuin viime kaudella Koljonen ennakoi.
Harrastajamääriä ovat nostaneet myös maahanmuuttajalapset ja mukaan tulleet pojat. Kehitystyö seurassa on ollut pitkäjänteistä, kuten stipendin jakamisperustekin todistaa.
– Luistelukoulussa on ollut aloittelevia maahanmuuttajia, ja siellä poikia on noin 30 prosenttia väestä. Olemme luvanneet ottaa ukrainalaisia mukaan, ja yksi meillä on käynytkin. Mutta lisääkin saa tulla. Kaikille on tilaa.
Koljonen on töidensä puolesta koulumaailmassa todistanut erilaisuuden olevan rikkaus. Sama pätee ringetessäkin. Laji on vantaalaisseurassa muutakin kuin maalien mättämistä.
– Jokainen löytää meillä oman paikan. Ringette sopii kaikille, ja loppupeleissä tämä on helppo laji oppia. Tästä saa kavereita ja yhdessäolo on se asia, mikä vie tulevaisuudessa eteenpäin. Se on se isoin kannustin, Koljonen kuvaa.
– Koen tulevaisuuden hyvänä. Korona-aikana saimme toisen tunnustuksen, jotta pystyimme tekemään edes jotakin.
Huolestuttaako sähkön hintojen nousu?
– Vielä toistaiseksi se ei ole vaikuttanut. Sähkön hinta on vantaalaisseuroille kiinteä summa kevääseen asti, mutta sitten se paine hinnan noususta voi tulla, Koljonen sanoo.
Kevään keskusteluissa esille tulevat nousemaan kaupungin tuet, hallien jääkustannukset ja niin edelleen – mutta ainakin nyt vantaalaisseurassa on syytä hymyillä ja katsoa tulevaan kirkkain silmin.