Vuosi on vaihtunut uuteen ja Vantaa on yhdessä naapurikaupunki Keravan kanssa siirtynyt uuteen aikaan, ainakin sosiaali- ja terveyspuolella.
Olemme nyt yhteistä Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetta.
Vantaan kaupunginmuseon kokoelmissa on vuonna 2009 talteen otettuja Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon leimasimia.
Tuolloin Vantaalla siirryttiin sähköiseen laskujenkäsittelyyn ja vanhat leimasimet jäivät pois käytöstä. Järjestettiin leimasinkeräys, jossa käytöstä poistetut leimasimet pyydettiin palauttamaan keskusvarastolle hävitettäväksi.
Taloustilanne vaikutti niin, että terveydenhoito ei jakaantunut Vantaalla tasapuolisesti.
Kaupunginmuseo ehti ottaa talteen osan leimasimista, todisteeksi ajasta, kun vielä lyötiin paperiin leima.
Nyt leimasimet muistuttavat myös siitä, kun Vantaalla vielä oli kaupungin oma sosiaali- ja terveydenhuolto.
Vantaan terveydenhoidossa on ollut monia vaiheita. Kansanterveyslaki astui voimaan vuonna 1972 ja sen myötä kuntien tuli järjestää kansalaisille kattava terveydenhuolto.
Vanha kunnanlääkärijärjestelmä vaihtui organisoiduksi terveydenhoitomalliksi, kun sairaanhoito, hammashoito, neuvolapalvelut, kansanterveystyö ja koululaisten terveydenhoito siirtyivät saman hallinnon alle. Myös kotisairaanhoito laajeni.
Kaupungin hajanaisuus, häilyvä taloustilanne ja henkilöstöpula vaikutti niin, että terveydenhoito ei jakaantunut Vantaalla tasapuolisesti. Kun ensimmäinen terveysasema nousi Tikkurilaan jo vuonna 1974, saatiin Länsi-Vantaalle oma terveysasema vasta vuonna 1981 Myyrmäkeen. Moni muu alue jäi ilman omaa terveyskeskusta.
Sairaalapalveluista vastasi Vantaalla Katriinan sairaala Seutulassa aina vuoteen 1990, jolloin Peijaksen sairaala Itä-Vantaalla avasi ovensa. Peijas ottikin jo esimakua nykyisestä hyvinvointialueesta, kun sairaalaa hallinnoi yhteinen Vantaan ja Keravan kuntainliitto.
Vantaan Sanomien ja Vantaan kaupunginmuseon juttusarjassa nostetaan esille paikallista historiaa tutustumalla museon kokoelmiin ja kulttuuriympäristökohteisiin. Kirjoittajat ovat museon henkilökuntaa.