Kaupungin sote-kiinteistöt päätettiin myydä, mutta päätös ei ollut yksimielinen. Keskustelu jatkuu.
Vantaan kaupunki aikoo myydä omistamiaan sote-kiinteistöjä. Kyse on kiinteistöistä, joita uusi hyvinvointialue vuokraa Vantaan kaupungilta. Listalla on muun muassa terveysasemia, neuvoloita ja paloasemia.
Myynnistä on syntynyt kiistaa.
– Sote-kiinteistöt ovat keskustojen parhailla paikoilla ja niiden arvo on sijaintien vuoksi korkea, aluevaltuutettu, kaupunginvaltuutettu Jussi Saramo (vas.) kuvaa.
Jos kiinteistöt säilyisivät kaupungin hallinnassa, kaupunki voisi tarvittaessa kaavoittajana muuttaa ne toiseen arvokkaaseen muotoon. Sellainen tulisi kyseeseen silloin, jos jotain kiinteistöä ei enää tarvittaisi sote-käytössä, Saramo jatkaa.
Vasemmistoliittolaisten lisäksi aluevaltuustossa malttia myyntiin toivoi demariryhmä.
– Vantaa on tekemässä historiansa suurinta kiinteistökauppaa. Tulisi varmistaa, ettemme kymmenen vuoden kuluttua joudu toteamaan ratkaisun olleen katastrofaalisen huono, aluevaltuutettu, kaupunginvaltuutettu Kimmo Kiljunen (sd.) toteaa.
Selvää on, ettei kaupunki voi kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen enää suoraan omistaa hyvinvointialueelle vuokrattuja kiinteistöjä. Sen sanoo laki. Kaupunki voisi kuitenkin vuokrata kiinteistöjä kaupungin omistaman yhtiön kautta.
Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Multala (kok.) muistuttaa kaupunginhallituksen tehneen periaatepäätöksen siitä, että sote-kiinteistöt myydään, ei yhtiöitetä. Päätös noudattaa Vantaan linjausta, jonka mukaan omistusten tulee tukea kaupungin strategiaa.
Aluevaltuutettu, kaupunginvaltuutettu Sakari Rokkanen (kok.) lisää, ettei sote-kiinteistöjen vuokraustoiminta ole kaupungin ydintoimintaa ja -osaamista. Jos Vantaa yhtiöittäisi kiinteistöt ja pitäisi ne itsellään, vaatisi uusi yhtiö kaupungin rahoitusta muun muassa rakennusten remontteihin, Rokkanen sanoo.
– Monessa sote-kiinteistössä on korjausvelkaa. Rahat olisivat pois koulujen korjauksista ja uusien päiväkotien rakentamisesta. Se ei kokoomukselle käy.
Kiljunen huomauttaa, että ratkaisu tehtiin kaupunginhallituksessa äänestyksen jälkeen. Päätös ei ollut yksimielinen.
Kiinteistöt ovat keskustojen parhailla paikoilla.
– Jos asiaa olisi käsitelty rauhassa, olisi varmasti löytynyt ratkaisu, josta olisimme olleet samaa mieltä.
Kiljusen mukaan kauppaa ei ole valmisteltu riittävästi. Ongelmana on muun muassa se, ettei hyvinvointialue ole tehnyt kattavaa palvelurakenneselvitystä. Se kertoisi, mitä kiinteistöjä hyvinvointialue jatkossa tarvitsee.
Kiljunen tietää kaupungin tavoittelevan hyvinvointialueen kanssa 20 vuoden vuokrasopimuksia. Kiinteistö varmalla vuokralaisella on helppo myydä. Siinä on puolensa. Hyvinvointialue ei voi irtisanoa sopimuksia omistajan vaihtuessa.
Aluevaltuuston puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Sirkka-Liisa Kähärä (sd.) maalailee uhkakuvia.
– Jos kaupunki myy kiinteistöt kiireellä, ei voida taata sitä, että uusi omistaja noudattaa kiinteistön vuokraajana samaa linjaa, kuin mitä on sovittu kaupungin kanssa. Uhkana on, että kustannukset kasvavat roimasti.
Kähärä ei vastusta kaikkien kiinteistöjen myyntiä.
– Tulevaan palveluverkkoselvitykseen perustuen tulee katsoa, mitkä kiinteistöt hyvinvointialue tarvii. Sellaisista kiinteistöistä kannattaa luopua, joihin on hankalat kulkuyhteydet tai joissa on epäkäytännölliset ja liian pienet tilat.
Saramo pohtii, ettei kiinteistöjen yhtiöittäminen olisi maata mullistavaa.
– Jos kiinteistötoiminta jäisi kaupunginyhtiön haltuun, voitaisiin sopia kiinteistöistä maksettavan siirtymäajan jälkeen vaikkapa neljän prosentin vuosituottoa. Tällöin voittaisivat niin tasaista tulovirtaa saava Vantaa kuin hyvinvointialue, joka voisi luottaa jatkossakin saavansa tilat kohtuullisella vuokralla.
Tilavuokrien korotukset voivat pahimmassa tapauksessa johtaa palveluiden leikkaamiseen, Saramo lisää.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ei ole vielä tehnyt yhtään vuokrasopimusta Vantaan kaupungin kanssa. Vaikka sopimusta ei ole, hyvinvointialue maksaa kiinteistöistä kaupungille vuokraa. Kiinteistöjen juoksevat kulut eivät siis jää kaupungin maksettaviksi.
– Vuokravelvollisuus pohjautuu lakiin, Kaupunginjohtaja Ritva Viljanen sanoo.
Hyvinvointialueen valmistelu ei siis kiinteistöjen osalta mennyt Vantaalla ja Keravalla maaliin aikataulussa. Valmistelu on Viljasen mukaan ollut yllättävän hidasta.
Kaupungin omistamista sote-kiinteistöistä on jo tehty kuntoarviot.
– Ja olemme palkanneet ulkopuolisen konsultin avustamaan niiden myynnissä ja salkuttamisessa
Salkuttamisella kaupunginjohtaja viittaa siihen, että kiinteistöt myydään ryppäissä.
Millaiset yhtiöt ovat kiinteistöistä kiinnostuneet?
– Myynti on vielä prosessina niin kesken, joten tässä vaiheessa ei pystytä vielä arvioimaan, kenen omistukseen kiinteistöt päätyvät, Viljanen vastaa.