Parina viime vuotena on näyttänyt hyvältä. Krakanojasta, jota myös Pakkalanpuroksi kutsutaan, on syksyllä löydetty taimenpoikasia. Esimerkiksi 2013 purossa oli noin 50 merestä nousutta emokalaa kutemassa.
– Vuonna 2020 pienpoikaslaskennassa saatiin lupaavanoloisia löytöjä, kertoo väitöskirjatutkija Henrik Kettunen Vaelluskala-yhdistyksestä.
Seuraavana syksynä 2021 laskettiin vastaavanlainen määrä, vajaa sata poikasta parinsadan metrin matkalla. Mutta keväällä ja kesällä 2022 taimenenpoikasia ei löytynyt lainkaan.
– Ei ensimmäistäkään, Kettunen sanoo.
– Ja syksyn sähkökoekalastus varmisti totaalisen poikaskadon. Ne ovat mystiset jääneet tulematta ja ainoa selitys on glykoli, ja että vedenlaatu on notkahtanut.
Yhdistys kertoi kadosta ensin Twitterissä.
Nyt Krakanojalla haiskahtaa glykoli eli aine, jota käytetään estämään jäänmuodostumista lentokoneiden siipiin. Glykolivedet johdetaan Helsinki-Vantaan lentokentältä pääosin jätevesiviemäriin, mutta sieltä pääsee hulevesiä Krakanojaan, Kylmäojaan ja Kirkonkylänojaan. Kesällä ongelmaa ei ole, koska jäänestoa ei tarvita.
Lue myös: "Haisee kuin ripuli" – Helsinki-Vantaalta valuva glykoli iski taas
Kettunen pohtii, oliko taimenkannan elpymisen syynä vuosia tehty tehostunut vesiensuojelu vai koronan aiheuttama lentoliikenteen väheneminen. Lentoliikenne alkoi elpyä miltei totaalisesta sulusta talvella 2021 ja keväällä 2022 taimenpoikaisia ei löytynyt lainkaan.
Hajotessaan glykoli kuluttaa hapen ja Kettunen arvelee, että happipitoisuutta mittaava laite on likaantunut ja Krakanojan vedenlaadun seuranta on ollut puutteellista.
– Vaaditaan jatkotutkimuksia, että voidaan kiistatta selvittää, onko taimenkatoon syynä glykoli.
Jos Krakanojan vedenlaatu saadaan korjattua, Kettunen sanoo, että puro voi pystyy tuottamaan pari tuhatta vaelluspoikasta vuodessa. Se merkitys erittäin uhanalaiselle taimenelle parannusta.
Lue vielä: Vantaalle on tulossa uusi luonnonsuojelualue
Puro vai oja? Sitkeä nimikiista läikähti taas käyntiin
Juttua korjattu 9.1. Glykoli kirjoitettu oikeaan muotoon.