Yhteiskuntaan kehittyy eri alojen osaajia lukioiden painotusten avulla.
Kontulassa ryhdytään opiskelemaan skeittausta, kun Helsingin yhteislyseon lukiossa aloittaa skeittilinja ensi syksynä. Kontulan skeittilinja on lajissaan Suomen toinen.
Tähän asti Helsingissä on ollut muun muassa yrittäjyyteen, ilmaisutaitoon, tieteeseen ja globaaliin kansalaisuuteen painottuneita lukioita.
Skeittilinjalla opiskelijat harjoittelevat skeittausta kahdesti viikossa lukion lähellä olevassa Kontulan skeittihallissa ja -puistossa.
Linjalla on mahdollisuus opiskella myös valo- ja videokuvausta sekä tapahtumien järjestämistä, jotka kuuluvat olennaisesti skeittikulttuuriin.
Lukio toteuttaa linjan yhteistyössä Suomen rullalautaliiton ja skeittiseura HELride Collectiven kanssa. Valmentajat tulevat liitosta ja skeittiseurasta.
Helsingin yhteislyseon lukion rehtori Jussi Sutinen kertoo, että linja on tarkoitettu kaikille skeittauksesta kiinnostuneille.
Ei tarvitse olla huippu tai tähdätä ammattilaiseksi.
– Linjalle pyrkivän ei tarvitse olla huippu tai tähdätä ammattilaiseksi. Riittää, että nuori on kiinnostunut skeittauksesta ja että hän osaa lajin perustaidot, Sutinen sanoo.
Sutisen mukaan skeittilinjan syntymisen taustalla on useita tekijöitä. Harjoituspaikat ovat lähellä, ja lukiolla on ollut yhteyksiä hallissa toimivaan kaupungin nuorisotoimeen. Myös koulussa opettajan sijaisuuksia tehnyt skeittaaja Onni Saltevo on tehnyt lajia tutuksi.
Monessa Helsingin lukiossa on jokin painotus, mikä tarjoaa mahdollisuuden opiskella enemmän ja monipuolisemmin tiettyä ainekokonaisuutta tai taitoa. Tällaiset lukiot voidaan jakaa valtakunnallisiin erityistehtävälukioihin ja painotettuihin lukioihin.
Erityistehtävälukiossa erityisalueen opinnoilla on mahdollista korvata lukion pakollisia opintoja. Painotuslukioissa tätä mahdollisuutta ei ole.
Helsingin kaupungin lukio-opetuksen päällikkö Tarja Aro-Kuuskoski kertoo, että erityistehtävälukion tarkoituksena on tarjota lahjakkaille nuorille mahdollisuus kehittää omaa lahjakkuuttaan ja edetä alansa huippua kohden.
– Ideana on myös se, että erityisesti taiteen puolella samantyyppisistä asioista kiinnostuneet voivat keskittyä samaan paikkaan, verkostoitua, tukea toisiaan ja löytää omia polkujaan, Aro-Kuuskoski sanoo.
Yksityiset lukiot voivat itse päättää painotuksistaan. Helsingin kaupungin lukiot voivat hakea painotuksia, mutta niiden myöntämisestä päättää kasvatus- ja koulutuslautakunnan jaosto.
Erityistehtävälukioista päättää puolestaan opetus- ja kulttuuriministeriö. Helsingin kaupungin lukioista erityistehtävä on Sibelius-lukiolla, kuvataidelukiolla, Mäkelänrinteen urheilulukiolla, Kallion ilmaisutaidon lukiolla ja luonnontiedelukiolla.
Aro-Kuuskoski pitää lukioiden painotuksia erittäin tärkeinä. Tiettyyn osa-alueeseen syventymällä lukiolaiset oppivat tulevaisuudessa tarvitsemiaan taitoja. Samalla yhteiskuntaan kehittyy eri alojen osaajia.
– Painotusten avulla tehdään näkyväksi sitä, mitä lukion oppiaineilla oikeasti tehdään. Ne eivät ole vain yksittäisiä kursseja, joita opiskellaan ylioppilaskirjoituksia varten, vaan ne ovat taitoja, joita voidaan yhdistellä.
Hänen mielestään Helsingin kaupungin lukioissa on tarjolla sopivasti erilaisia painotuksia.
Entä mille uudelle linjalle voisi olla tarvetta?
Aro-Kuuskosken mukaan tulevaisuudentutkimukseen liittyvä linja voisi olla hyvä. Toinen vaihtoehto voisi olla kädentaitoihin keskittynyt linja, joka antaisi vastapainoa kirjapainotteiselle opiskelulle.