Voimakeinoja käyttäväksi järjestyksenvalvojaksi pääsee suomenkielinen täysi-ikäinen 40 tunnin koulutuksella – ”Perusterve pystyy vetämään ongelmitta läpi”

Viime viikkojen uutiset järjestyksenvalvojien epäillyistä rikoksista ovat saaneet monet pohtimaan, minkälaisen koulutuksen turvallisuusalalla työskennelleet ovat käyneet.

Turvallisuusalan tutuimpia ammattikuntia ovat vartijat ja järjestyksenvalvojat. Molempiin ammatteihin voi opiskella muun muassa Vantaan ammattiopisto Variassa tai yksityisten turvallisuusfirmojen järjestämillä kursseilla.

Varian turvallisuusalan perustutkintoa opiskelemaan haetaan pääasiassa yhteishaussa peruskoulun päättötodistuksella. Mukaan on mahdollista päästä myös jatkuvan haun kautta. Tällöin turvallisuusalan opettajat ja opinto-ohjaaja haastattelevat hakijat motivaation sekä soveltuvuuden selvittämiseksi.

Turvallisuusalan suunnitteleva ja kehittävä opettaja Lasse Jokinen Variasta kertoo hakijoiden määrän pysyneen tasaisena viime vuosina.

– Kahdella opiskelijaryhmällä on aloitettu ja jatkuvasta hausta on tullut täydennyksiä.

Tyypillisesti kolmisen vuotta kestävät opinnot antavat monipuoliset valmiudet toimia vartijan tai järjestyksenvalvojan tehtävissä, toteaa Jokinen.

Hän kertoo opiskelijoidensa työllistyneen laajasti erilaisiin tehtäviin.

– Piirivartijoiksi, koulu- ja museokohteisiin sekä järjestyksenvalvojiksi julkiseen liikenteeseen ja kauppakeskuksiin.

Lue myös: Miksi neljä vartijaa piti naista kiinni Isossa Omenassa? Turvallisuusalan ammattilaiset vastaavat – "Asiakkaan etu"

Pääasiallinen oppiminen tapahtuu sitten työelämässä.

Markus Rautiainen, Securitas

Turvallisuusfirma Securitas kouluttaa pääkaupunkiseudulla vuodessa liki kolmesataa järjestyksenvalvojaa.

– Avoimia kursseja on ollut vuodessa 12–14, kertoo Securitasin koulutusesimies Markus Rautiainen.

Varsinaisia vaatimuksia kurssille pääsyssä ei ole. Suosituksena on 18 vuoden ikä ja riittävä suomen kielen osaaminen.

– Perusterve ihminen pystyy vetämään koulutuksen ongelmitta läpi.

Lopullisen päätöksen järjestyksenvalvoja- tai vartijakortin myöntämisestä koulutuksen jälkeen tekee poliisi.

Rautiaisen mukaan poliisi ei ole avannut omaa kriteeristöään kortin myöntämiseen.

Kurssilla saa välttämättömät perusteet, että voi toimia järjestyksenvalvojana ja lähteä kasvattamaan omaa ammattitaitoaan.

– Pääasiallinen oppiminen tapahtuu sitten työelämässä työnantajan ja työkavereiden toimesta.

Rautiainen kertoo, että monet kortin suorittaneet käyvät kerran vuodessa vaikkapa harrastustapahtuman järjestyksenvalvojana. Ammattimaisesti toimiessa esimerkiksi ravintolan ovella tai julkisessa liikenteessä vaatimustaso on erilainen.

– Osa jatkaa korttikoulutuksen jälkeen ammattikoulutukseen.

Vartijan ja järjestyksenvalvojan työkuvien ero on monelle epäselvä.

– Sitä ei ole helppo selittää nuorillekaan, toteaa Lasse Jokinen.

Järjestyksenvalvojan tehtävä on järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä omalla toimialueellaan. Vartijan toimenkuva on enemmän asiakkaan omaisuuden turvaamista tai kiinteistön turvaamista, hän tiivistää eroavaisuuksia.

Jokinen kertoo, että vartijan työnkuva on laajentunut viimeisen vuosikymmenen aikana ja muuttunut haastavammaksi.

– Vartijoilta vaaditaan yhä enemmän erilaisten turvallisuusjärjestelmien tuntemista ja asiakaskohtaamiset ovat yleistyneet.

Lue myös: Ministeri Mikkonen: Poliisihallituksen selvitettävä, miten poliisi valvoo turvallisuusalaa

Variassa opiskelijat käyvät ensimmäisenä vuonna pakollisena tutkinnon osana asiakaskohtaamisiin keskittyvän kurssin.

Securitasin Rautiainen kertoo, että turvallisuusala on kasvanut, mutta järjestyksenvalvojat viihtyvät töissään aiempaa vähemmän aikaa. Aiemmin töitä saatettiin tehdä opintojen ohessa.

– Työ on henkisesti stressaavaa. Koulumaailmakin on nykyään vaativampaa. Lisäksi ihmiset arvostavat vapaa-aikaa nykyään eri tavalla.