Kierrätyskeskuksen henkilöstöjohtaja kertoo, mikä suunnittelussa uudistuksessa herättää huolta.
Osatyökykyinen Leena Talaja, 57, työskentelee Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen talousosastolla. Työnantaja saa Talajasta palkkatukea, eli osan palkasta maksaa valtio.
Talaja nauttii työstään, mutta viime aikoina hän on ollut huolissaan. Palkkatukea ollaan uudistamassa, ja Talaja pelkää uudistuksen ajavan hänet työttömäksi tai eläkkeelle.
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen henkilöstöjohtaja Janne Toivonen tuntee suunnitellun uudistuksen. Hän toteaa sen kurittavan Talajan kaltaisten osatyökykyisten lisäksi välityömarkkinoiden toimijoita, kuten vaikkapa Kierrätyskeskusta ja SPR:n Konttia. Kierrätyskeskuksella on Vantaalla kolme myymälää.
Uudistuksen tavoite on Toivosen mukaan lisätä palkkatuen hyödyntämistä ”normaaleissa” yrityksissä. Normaalilla hän viittaa yrityksiin, jotka toimivat puhtaasti markkinaehtoisesti, toisin kuin Kierrätyskeskus ja muut yleishyödylliset toimijat.
Pitkään palkkatukitöissä ollut Talaja korostaa, että uudistuksen tavoite on sinänsä hyvä, mutta työllistyminen vapaille markkinoille ei ole kaikille mahdollista.
– Kuka ottaa minut töihin, kun minulle kertyy sairauslomia eikä työtehoni ole sataprosenttinen? Talaja kysyy.
Vaikka poissaoloja kertyy, Talaja on varma siitä, että hänestä on yhteiskunnalle enemmän hyötyä töissä kuin toimettomana. Hänellä on pitkä työura, paljon osaamista ja hän on tunnollinen.
Toivonen listaa, mikä uudistuksessa aiheuttaa huolta. Tähän asti palkkatukea on maksettu myös työnantajalle koituvista sivukuluista. Esityksen mukaan niin ei jatkossa olisi. Muutoksia tulisi myös tukiaikoihin.
– Yli kaksi vuotta työttömänä olleiden tukiaika voi Kierrätyskeskuksessa olla tällä hetkellä pisimmillään 24 kuukautta. Uudistus rajaisi ajan 10 kuukauteen. Uudistus vie eniten heiltä, joilla on kaikkein vähiten. Häviäjiä ovat yli kaksi vuotta työttömänä olleiden lisäksi muun muassa oppisopimukseensa palkkatukea saavat.
Uudistuksen sanotaan nostavan kaikkien palkkatuen määrän samalle tasolle. Sivukulujen jääminen pois huomioitavista kuluista kuitenkin Toivosen mukaan tarkoittaa sitä, että osalla tuen määrä tosiasiallisesti vähenee
Uudistus vie eniten heiltä, joilla on kaikkein vähiten.
Havukoskelainen Susanna Syyskoski, 27, on työskennellyt pitkään Kierrätyskeskuksen Havukosken myymälässä palkkatuella.
– Uudistus herättää todella ikäviä tunteita. Olen ymmärtänyt, että palkkatukiaika saattaa lyhentyä ja tuen saaminen saattaa vaikeutua. Se oli tosi huono asia. Pitkäaikainen palkkatukityö on ollut minulle todella tärkeää työkyvyn säilymisen kannalta.
Syyskoski on keskustellut uudistuksesta työkavereidensa kanssa.
– Uudistus aiheuttaa työntekijöiden keskuudessa stressiä. Pelätään, että pitkät työsuhteet katkeavat, jatkon saaminen palkkatuelle on epävarmaa eikä sitten enää ole tuttua turvallista ympäristöä, jossa työkyvyn paranemista tai säilymistä tuetaan.
Uudistuksen pelätään kurittavan myös kiertotaloutta. Eniten kärsisivät ne toimijat, jotka edistävät tuotteiden käyttöä uudelleen tuotteina, ei raaka-aineena.
– Jätelain mukaisesti tuotteet tulisi ensisijaisesti käyttää sellaisenaan uudelleen, Toivonen muistuttaa.
Hän hämmästelee ristiriitaa uudistuksen ja hallitusohjelman välillä.
– Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on vahvistaa välityömarkkinoita, mutta palkkatukiuudistus pikemminkin romuttaa ne.
Välityömarkkinat ovat nimensä mukaisesti työttömyyden ja avointen työmarkkinoiden välissä. Niillä toimii muun muassa säätiöitä, järjestöjä ja sosiaalisia yrityksiä.
Toivonen toteaa uudistusesityksen tuoneen mieleen Juha Sipilän hallituksen työllistämistoimet.
– Vasemmistohallituksen tekemä uudistus on kovin oikeistolainen, hän kuvaa.
Uudistuksen piti tulla voimaan jo vuoden alussa, mutta se on edelleen valiokunnassa. Lopullisesti uudistuksen hyväksyy eduskunta. Uudistuksen on sanottu tulevan voimaan kevään aikana, mutta Toivonen on aikataulun suhteen epäileväinen.
Talaja tietää monen palkkatukitöissä olevan odottavan uudistusta pelonsekaisin tuntein. Huolen lisäksi ilmassa on epätietoisuutta.
– Tuntuu, ettei te-toimistoissakaan välttämättä tiedetä, mitä tapahtuu, Talaja sanoo.
Syyskoski toteaa, ettei uudistuksesta ole ollut tarjolla riittävästi tietoa, jotta olisi pystynyt muodostamaan kokonaiskuvan.
– Informaatiota on tullut vähän sieltä sun täältä.
Työttömyys laskussa Uudellamaalla – Yksi ryhmä jatkaa kuitenkin edelleen kasvuaan