Tolppien läheisyyteen istutettujen puiden on kasvettava ainakin 10-metrisiksi, jotta väylä voisi ylipäätään toimia. Ei myöskään ole tiedossa, suostuvatko liito-oravat käyttämään tolppia.
Espoo rakensi syksyllä liito-oraville ilmasillan Länsiväylän yli, jotta tien eteläpuolella elävät oravat eivät jäisi mottiin. Kahdeksan puutolpan EU-rahoitteinen kokeilu maksoi noin 200 000 euroa ja on herättänyt kaupunkilaisissa ihmetystä.
Tolppien rakentamisen mielekkyyttä kyseenalaistettiin Länsiväylä-lehden mielipidepalstalla viimeksi tammikuun alussa kirjoituksella Käyttävätkö liito-oravat ylitystolppia? (LV 4.1.).
Lue lisää: Liito-oraville rakennettiin ilmasilta moottoritien yli – hintalappu 200 000 euroa
Ovatko liito-oravat käyttäneet tolppia, Liito-orava-LIFE -hankkeen Espoon projektipäällikkö Laura Lundgren?
– Ei ole vielä käyttänyt.
Onko alueella seurantakameroita tai pystyttekö seuraamaan tolppien käyttöä muilla keinoin?
– Emme asentaneet Finnoonlaaksoon kameroita, koska kuvan ottamisessa ei ole onnistuttu missään päin Suomea. Liito-oraville on rakennettu hyppytolppia myös muualla ja niihin on asennettu kameroita. Kuvaa tolppaa käyttävästä liito-oravasta ei ole kuitenkaan onnistuttu saamaan missään.
– Ehkä syy on se, että kamerat eivät ehdi reagoida usein pimeällä liikkuvien pienten eläinten liikkeisiin. Kyse on myös suuntaamisesta. Mihin kohtaan tolppaa kamera tulisi laittaa?
Osaavatko liito-oravat hyödyntää Finnoonlaakson tolppia?
– Paikka ei nykyisellään toimi ylityspaikkana. Lähelle istutettujen puiden pitää kasvaa ainakin yli kymmenmetrisiksi ja kasvupaikan rankkuuden vuoksi siihen menee enemmän kuin viisi vuotta. Meiltä on kysytty, miksi emme laittaneet koko matkalle tolppia, mutta tolpat ovat kalliita eikä ole todisteita, että oravat käyttävät niitä. Jos liito-oravalle haluaa ylityspaikan, pitää sen nojata suurelta osin puihin.
Miksi on tärkeää, että liito-orava pystyy ylittämään Länsiväylän?
– Kauhuskenaario on se, etteivät liito-oravat pääsisi tien yli ja ne jäisivät Länsiväylän eteläpuolelle eristyksiin. Kun poikaset eivät pääsisi levittäytymään, alue kyllästyisi oravilla, oravat stressaantuisivat eivätkä enää lisääntyisi. Tällöin näitä liito-oravia täytyisi tarkastella omana osapopulaationaan ja suojelu vaikeutuisi.
– Finnoonlaakso on maakunnallinen ekologinen yhteys, ja sitä pitää kehittää. Liito-oravilla on yksi ylityspaikka Suvisillassa, mutta olisi hyvä, että tien yli olisi mahdollista päästä useasta kohdasta.
Milloin tiedetään, toimivatko tolpat tarkoituksessa, johon ne on rakennettu?
– Emme varmuudella tiedä, haluavatko liito-oravat käyttää näitä. Pitäisi asentaa radiopantoja tai gps-signaalia lähettäviä pantoja, jotta näkisimme menevätkö liito-oravat tien yli. Oravien loukuttaminen ja pannoitus on aina riskialtista ja eläintä stressaavaa. Tällaista ei ole suunnitteilla.
Saadaanko investoinnille katetta?
– Emme olisi tehneet tätä kaupungin rahoilla, koska varmuutta tolppien toimivuudesta ei ole. Liito-orava-LIFE -hanke mahdollisti rahoituksen tälle kokeilulle. Noin 200 000 euron hintaan sisältyi hyppytolppien lisäksi puuistutukset, työkoneiden vuokria ja työtunteja. Tuella katettiin 75 prosenttia kustannuksista.