Työnantajat arvostavat persoonallisuutta, piispakaan ei paheksu, mutta lentoemännän ihoa ei sovi tatuoida.
Ruoka-annosta tuovan tarjoilijan kaulaa kiertää tatuointi. Tavaratalon myyjän kasvoissa on useampi lävistys. Rajoittavatko työnantajat enää työntekijöiden näkyviä tatuointeihin tai lävistyksiä?
– Meillä tatuoinnit ja pienet lävistykset ovat sallittuja. Haluamme mahdollistaa sen, että työntekijämme ilmaisevat itseään ja persoonaansa, toteaa Stockmannin Helsingin tavaratalon johtaja Mariela Nortama.
Henkilökuntaa ei sijoiteta tietyille osastoille heidän ulkoisen habituksensa perusteella. 25 vuotta Stockmannilla ollut kollega muistelee, että jossain vaiheessa suositus oli, että huomiota herättävät tatuoinnit peitetään vaatteilla.
– Mielikuvani on, että tatuoinnit tuli peittää, jotta asiakkaan huomio olisi kaupankäynnissä eikä myyjän tatuoinnissa, mutta tästä on pitkä aika, sanoo Itiksen Stockmannin johtaja Nina Urho.
– En muista omana aikanani, että tatuoinnit tai lävistykset olisivat olleet palkkauksen este.
Tatuoinnit saavat näkyä myös W-Restaurantsin ravintoloissa. Yrityksen ravintoloita ovat muun muassa Farang, Gaijin ja Bronda.
– Meillä on erityisen tärkeää, että jokainen työntekijä saa tuoda esille oman persoonansa ja näyttää vapaasti sellaiselta kuin haluaa, sanoo Jani Pesonen, ravintolakonsernin operatiivinen johtaja.
Pesonen sanoo, että työntekijän ulkoisen olemuksen pitää olla aina siisti ja huoliteltu. Senkään vuoksi tatuointeja ei kehoteta peittelemään, jos niitä näkyy työasun alta.
– Meillä ei ole tullut vastaan tilannetta, jossa olisimme joutuneet rajoittamaan tatuoinnin näkymistä, toteaa ravintoloitsija Joonas Keskinen Ravintolakolmio-konsernista, johon kuuluvat Lasipalatsi ja Meripaviljonki sekä Graniittilinna.
– Jos työhaastatteluun on tullut överiräikeä lävistys kasvoissaan, olen saattanut kysyä, onko lävistys mahdollista poistaa työpäivän ajaksi. En muista, että kukaan olisi jäänyt tämän vuoksi palkkaamatta.
En pidä näkyviä tatuointeja tai lävistyksiä ongelmana.
– Liian kantaaottavat tatuoinnit näkyvillä paikoilla voisivat olla esteenä palkkaamiselle.
Sekä Pesonen että Keskinen huomauttavat, että keittiön puolella korujen ja esimerkiksi rakennekynsien käyttöä rajoitetaan hygieniasyistä.
Sähköpostikierros muutamille isoille työnantajille kertoo, että lähes ammatissa kuin ammatissa voi törmätä näkyvästi tatuoituun henkilöön. Esimerkiksi Husissa ei ole lainkaan rajoituksia henkilökunnan lävistyksistä tai näkyvistä tatuoinneista.
Voisiko Ylen tv-uutisten lukijalla olla kasvotatuointi?
– Luotamme lävistys- ja tatuointiasioissa omien ankkuriemme harkintaan. He tietävät, miten yhteistyössä puvustajien, maskeeraajien ja ohjaajien kanssa saadaan varmin, uutistyötä tukeva lopputulos, muotoilee tuottaja Petri Kojonen Ylen Uutis- ja ajankohtaistoimnnasta.
Mitään linjausta Ylellä ei asiasta ole. Tatuoituja toimittajia on tv-ohjelmissa.
Ainakin yksi työnantaja pitää kiinni työntekijöiden tatuoimattomasta ihosta. Finnairin univormua käyttävillä työntekijöillä, kuten lentoemännillä, stuerteilla ja lentäjillä, ei sallita näkyviä tatuointeja kasvoissa, käsivarsissa tai säärissä.
– Pukuohjetta, johon tatuointiohjeetkin kuuluvat, tarkastellaan ja päivitetään säännöllisesti yhdessä henkilöstön edustajien kanssa, lentoyhtiön viestinnästä kerrotaan.
Toimintaterapeuttina työskentelevän Esa Palmroosin, 37, kauluksen alta ui karppi kohti miehen korvaa.
Hän kertoo, ettei kaulatatuointi herättänyt kysymyksiä hänen hakiessaan työtä Vantaan kaupungilta.
Palmroos työskentelee muun muassa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten kanssa.
– Joissakin tilanteissa olen kokenut, että voin olla helpommin lähestyttävä, kun en näytä ihan perinteiseltä sosiaalitantalta, Palmroos naurahtaa.
Jotkut asiakkaat ovat myös kyselleet tatuoinnista.
Palmroos ajattelee oman tatuointinsa olevan sen verran neutraali, ettei se pelota ketään. Näkyvä tatuointi voi toisaalta myös syödä ammattistatusta.
– Luulen, että minun on joissakin tilanteissa luultu olevan kokemusasiantuntija.
Helsinkiläisten pappien huoliteltua virkapukeutumista vahtii viime kädessä hiippakunnan piispa piispainkokouksen 12 vuoden takaisen ohjeistuksen mukaan.
– Tatuoinneista tai naamalävistyksistä ei ohjeessa puhuta, toteaa piispa Teemu Laajasalo.
Hänestä on hyvä asia, että pappien taustat, pukeutumistavat ja -tyylit ovat moninaiset kuten seurakuntalaistenkin.
– En pidä näkyviä tatuointeja tai erilaisia lävistyksiä ongelmana.