It-alan huutava pula osaajista pakottaa yritykset pohtimaan erilaisia rekrytointia tukevia ratkaisuja.
Ohjelmointi vei mukanaan Miia Aapajärven, 33. Aapajärvi kertoo nauttineensa nuorisotyönohjaajan työstään. Se oli kuitenkin hyvin sosiaalista ja hän kaipasi enemmän itsenäistä työskentelyä.
– Mietin, mihin kaikkeen pystyisin, jos tosissaan yrittäisin. Kokeilumielessä aloitin ohjelmoinnin. Se oli jopa koukuttavaa aluksi.
Hänen esikuvanaan ja kannustajanaan toimi tekniselle alalle aikoinaan vaihtanut äiti.
Tietojenkäsittelyn tradenomiksi opiskeleva Aapajärvi haki teknologia- ja konsultointiyritys Fellowmindin koulutusohjelmaan ja on nyt työskennellyt yrityksessä vajaa vuoden.
Aapajärvi työskentelee tietojärjestelmien integraatiokehittäjänä. Työhön kuuluu monialaisen projektitiimin ja oman tiimin palavereita.
– Muokkaan asiakkaillemme eri tietojärjestelmiä niin, että ne pystyvät kommunikoimaan keskenään, espoolainen Aapajärvi avaa maallikolle.
Hän kokee olevansa pitkäjänteinen ja periksi antamaton tiimipelaaja, mistä nykyisessä työssä on hyötyä.
Kirkkonummelainen perheenisä Ville Tuomisto, 36, työskenteli ruuanvalmistusteollisuudesta sähköasentajana. Vuorovastaavaksi edennyt Tuomisto koki kolmivuorotyön perheellisenä haasteelliseksi. Urakehityskin tuntui pysähtyneen. Vaimonsa ansiosta Tuomisto löysi koulutusohjelman, joka houkutteli hakemaan.
Nyt Tuomisto on työskennellyt kolme vuotta konsulttina. Uranvaihto herätti monissa entisissä kollegoissa kiinnostusta. Osa piti Tuomistoa jopa hulluna.
Tuomisto näkee asian eri tavalla. Urankehitys alalta toiselle oli mahdollista ilman korkeakoulu- tai yliopistotasoista tutkintoa. Toimialaosaamisesta on hyötyä asiakasneuvotteluissa.
Palkoista puhutaan suomalaisten kahvipöydissä harvemmin, Tuomisto toteaa. Hän avaa aihetta näin:
– Palkka hyppäsi ylöspäin, vaikka aiemmin tein vuorotyötä, ja se on kehittynyt roimasti eteenpäin.
Aapajärvi sanoo, että hänellä on nyt enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan palkkaansa.
– Aiemmin minulla oli työehtosopimuksen mukaiset palkat. Vaikka viihdyin työssäni, tiesin ettei palkkani tule kehittymään, ellen ota esimiestason töitä vastaan.
Palkkakehitys ei ole hänen mukaansa itsestäänselvyys. It-alalla pitää myös olla osaamista ja ottaa vastuuta.
Myös joustavat työajat ja mahdollisuus etätöihin ovat molempien mukaan nykyisen etuja.
Molemmat toteavat, että neljän kuukauden työhön perehdyttäminen oli alkusysäys. Todellinen oppiminen on tapahtunut työtä tehdessä.
– Yksin ei tarvitse olla, vaan tiimin jäsenet auttavat.
It-alan huutava pula osaajista pakottaa yritykset miettimään erilaisia rekrytointia tukevia ratkaisuja. Fellowmindin koulutusohjelma tukee muun muassa alanvaihtoa.
– Kaikki kilpailevat samoista resursseista. Olennaista on, että ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa ja osaa heidän prosessinsa. Koulutusohjelman avulla opetamme hakijoille toimintatavat, järjestelmät ja prosessit, Fellowmindin henkilöstöjohtaja Petra Peltopuro uskoo.
Yhtiön nelikuukautiseen koulutusohjelmaan haki vuonna 2021 noin tuhat ja vuonna 2022 lähes 530 henkilöä. Heistä 70 valikoituu testipäivään, jossa selviää millaisia tilanteita työssään voi kohdata ja jossa yrityksen väki pääsee tutustumaan hakijoihin useiden tuntien ajan. Parikymmentä palkataan. Osa hakee useita kertoja.
Fellowmind kehittää toiminnanohjaus,- raportointi- ja asiakkuudenhallintajärjestelmiä. Yrityksessä työskentelee Suomessa nyt vajaa 500 henkilöä ja sen Suomen pääkonttori sijaitsee Espoossa.