Linjasaneerausikään ehtineitä 1970-luvun kerrostalo-asuntoja on Vantaalla yli 23 000.
Martinlaaksoon vuonna 1972 valmistuneen taloyhtiön osakas Carola Bäckström on kauhuissaan. Tuleva linjasaneeraus maksaa yli 1 000 euroa neliöltä. Bäckströmin perheen lähes 90 neliön suuruisen omistusasunnon remonttilainaosuudeksi tulee siten miltei 100 000 euroa.
– Yhtiövastike yli kaksinkertaistuu. Se on aika kohtuutonta, Bäckström sanoo.
Asumiskuluihin tulee Bäckströmin tapauksessa lisää maksettavaa noin 600 euroa kuukaudessa. Hän kertoo, että heillä on onneksi asuntolaina juuri maksettu, mutta monelle asuntovelalliselle vastikkeen korotus on hirmuinen. Varsinkin kun lainojen korot ovat nousseet ja voivat edelleen nousta. Myös pientä eläkettä saaville vastikkeen tuplaantuminen on valtava kulujen lisäys.
Ainoa menoerä ei ole vastikkeen nousu. Useamman kuukauden kestävän remontin ajaksi pitää vuokrata asunto, koska omassa asunnossa ei voi silloin asua.
Bäckström uskoo, että kulujen nousun vuoksi moni joutuu kokonaan luopumaan kodistaan. Hän tietää, että heidänkin taloyhtiössään linjasaneerauksen korkea hinta tuli monelle yllätyksenä.
Asunnon voi tietenkin myydä.
– Mutta asunnosta ei saa kunnon hintaa, jos sen myy nyt, kun linjasaneeraus on alkamassa 2024.
Kun jään eläkkeelle, meillä ei enää ole varaa asua asunnossamme.
Bäckströmin perhe, johon kuuluu tällä hetkellä puoliso ja teini-ikäinen lapsi, voi joutua luopumaan asunnosta, kun perheen äitikin jää kymmenen vuoden sisällä eläkkeelle.
– Sitten meillä ei enää ole varaa asua asunnossamme.
Vantaalla on Bäckströmin ”kohtalotovereita” vaikka kuinka paljon, sillä 1970-luvulla Vantaalla oli hurja rakennustahti, kun maalta kaupunkiin muuttaville ihmisille piti saada koteja. Tilastokeskuksen vuoden 2021 tietojen mukaan linjasaneerausikään ehtineitä 1970–79 valmistuneita kerrostalo-asuntoja oli Vantaalla 23 600 kappaletta. Luvussa ovat sekä vuokra- että omistusasunnot.
Vantaan kaupungin rekisterin mukaan vuodesta 2017 lähtien on myönnetty yhteensä 126 linjasaneerauslupaa, kertoo vastaava lupa-arkkitehti Ifa Kytösaho. Myös muita korjauksia on voitu tehdä linjasaneerausnimikkeiden alla. Jonossa on tällä hetkellä 10 linjasaneerauslupaa.
Kytösaho lisää vielä, että linjasaneerausikään on tullut nuorempaakin rakennuskantaa. Myös muita korjauksia on voitu tehdä linjasaneerausnimikkeiden alla.
Asunto-osakeyhtiöiden osakkaat ovat Bäckströmin mielestä tukien saannissa väliinputoajia. Varsinkin isot remontit koettelevat taloyhtiöiden taloutta ja uhkana voi olla jopa konkurssi.
– Omakotitalon omistajia tuetaan monella eri tavalla. He saavat kotitalousvähennystä remontteihin ja nyt tukea myös korkeisiin sähkölaskuihin.
Omakotitalossa asumiseen verrattuna kerrostaloasunnon osakas on myös toisenlaisessa asemassa, koska yhtiökokous päättää remonteista. Omakotitalon omistaja saa tehdä korjauksia silloin kuin se itselle sopii tai antaa vaikka talonsa ränsistyä.
Bäckström kysyykin, miksi valtio ei tue millään tavalla kerrostalojen linjasaneerauksia. Ja miksi taloyhtiöt eivät voisi saada pidempiä laina-aikoja kuin 25 vuotta. Jos laina-aika olisi vaikkapa 50 vuotta, se tasoittaisi kuluja.
– Kukaan ei aja meidän asiaa, Bäckström harmittelee.