"Luulin kuolevani" – Heidi, 50, kuntoutti itsensä takaisin työhön, mutta nyt fysioterapiasta ei saa enää Kela-korvausta

Heidi-Maarit Kemppinen kärsi kolmekymppisenä niin kovista kivuista, että kun hän kerran putosi sohvalta, hän ei päässyt ylös ilman lastensa apua.

– Kipu oli niin jäätävä, että luulin kuolevani siihen.

Kemppisellä oli välilevynpullistumia ja tutkimuksissa myös lonkista löytyi vika, joka lääkäreiden mukaan vaati leikkausta. Kivut estivät kävelynkin, kunnes eräs lääkäri passitti Kemppisen fysioterapeutille.

– Sain fyssarilta jumppaohjelman ja lääkkeitä lähdettiin tiputtamaan pois. Minähän olin silloin ihan lääkepöllyssä.

Ensimmäisestä fysioterapiasta on jo parikymmentä vuotta.

– Nämä vuodet olen ollut ihan työelämässä enkä ole ikinä ennen ollut lonkkien takia sairauslomalla.

Kemppinen, 50, kuvailee lonkkiensa olevan kuin 90-vuotiaalla ja nyt ne ovat alkaneet vaivata niin, että Kemppinen ei usko enää voivansa palata lähihoitajan työhön.

Sen, että hän on selvinnyt näin pitkään ilman leikkausta, on hänen mukaansa fysioterapian ja muun lääkkeettömän hoidon ansiota.

Porvoolainen Kemppinen on yksi niistä 143 000 suomalaisesta, jotka viime vuonna saivat fysioterapiaansa Kelan tukea.

Näin Kelan maksamat tuet muuttuvat ensi vuonna – katso lista

Näitä korona-ajan korvauksista saa vielä ensi vuonnakin

Tämän vuoden alusta lähtien Kela-korvausta ei enää saa mistään fysioterapeuttien hoidoista.

– Kyllä tämä iso muutos on asiakkaille ja palveluntuottajille, kommentoi suunnittelija Merja Larikka Kelasta.

Kela-korvaus on ollut 4–8 euroa käynniltä.

– Korvaus on aika pieni, mutta jos ajattelee, että käyntejä on 10, summa onkin jo 80 euroa. Sillä saattaa jo yhden tai kaksi käyntiä maksaa, Larikka sanoo.

Liike on lääke.

Heidi-Maarit Kemppinen

Korvauksella on ollut merkitystä erityisesti pienituloisille, sanoo kehittämisasiantuntija Juho Korpi Suomen Fysioterapeuteista.

– Aina kun Kela-korvauksia on leikattu, se on vähentänyt palveluiden käyttöä. Pelkona on, että ihmiset eivät enää hae vaivaansa ajoissa apua.

Eija joutui perumaan lääkäriaikansa, koska tilattu Kela-taksi ei tullut hakemaan – ”Olen kuullut tuttavapiiristäni vastaavia kokemuksia”

Itse fysioterapian kustannuksia suurempi ongelma voi olla se, että kun fysioterapiaa ei korvata, ei korvata myöskään matkoja sinne. Joskus matka voi maksaa enemmän kuin fysioterapia.

Toiminnanjohtaja Marja Kinnunen Tuki- ja liikuntaelinliitto Tule ry:stä on eniten huolissaan Kela-taksiin oikeutetuista potilaista.

– Vaikka asiakkaalla on oikeus käyttää Kela-taksia terveydentilansa perusteella, hän ei voi tilata Kela-taksia tälle matkalle. Tästä on poikkeuksena se, jos asiakkaalla on fysioterapiaan palveluseteli hyvinvointialueelta.

Fysioterapia poistui Kela-korvattavien listalta samassa rytäkässä monien yksityislääkärien tekemien tutkimusten ja toimenpiteiden kanssa.

Korvausten vähentämisellä tavoiteltiin 64 miljoonan euron säästöjä, mistä vajaat 9 miljoonaa fysioterapiasta.

– Järjestömme ei ota sinänsä kantaa siihen, kenen pitää järjestää palvelut. Ihmettelemme kuitenkin, miten yksityispuolen kannustimien purkaminen vähentää ennestään kriisissä olevan julkisen terveydenhuollon painetta. Hallituksen arvio on, että tämä aiheuttaa 10 prosentin siirtymisen terveyskeskuksiin. Tämä tarkoittaa yli 100 000 käynnin lisäystä julkiselle, Marja Kinnunen sanoo.

Juho Korpi huomauttaa, että Kela-korvauksista siirtyvällä rahalla ei makseta edes tämän 10 prosentin fysioterapioita julkisessa terveydenhuollossa.

Heidi-Maarit Kemppinen kuuluu joukkoon, jolle Kela-korvauksen poistuminen aiheuttaa vaikeuksia.

– Joudun tinkimään jostain muusta, koska olen sairauspäivärahalla. Siihenhän se menee, että joudun hakemaan toimeentulotukea eli olen kuitenkin Kelan luukulla.

Fysioterapeutin avulla Kemppisen lonkat eivät särje koko ajan ja hän pystyy kävelemään. Kipulääkkeisiin hän on joutunut turvautumaan vasta viime vuosina ja kesäisin hän on pärjännyt ilmankin.

Kemppinen pitääkin fysioterapiasta säästämistä hölmönä.

Mikään sote-järjestelmä ei kestä sitä, että ihmisiä ei kuntouteta.

Marja Kinnunen, Tule ry

– Sitä pitäisi tukea enemmän nimenomaan siksi, että ihmiset saisivat apua muustakin kuin lääkepurkista ja leikkauksesta. Että pyrittäisiin välttämään sitä.

Samaa mieltä on Marja Kinnunen.

– Mikään sote-järjestelmä ei kestä sitä, että ihmisiä ei kuntouteta, koska he menevät huonompaan kuntoon ja ovat sitten akuutisti hoidon tarpeessa. Nytkin kuntoutuksen puutteet ovat yksi syy siihen, että päivystykset ovat tukossa.

Esimerkiksi ikäihmisen polvi- tai selkäkipu vaikeuttaa arjen liikkumista ja kun jäädään kotiin, kipu pahenee ja liikkumattomuus altistaa myös kansansairauksille. Päivystyksessä hoitaminen on fysioterapiaa kalliimpaa.

1,2

Kela-korvausta maksettiin 1,2 miljoonasta fysioterapiakäynnistä vuonna 2019.

Korpi huomauttaa, että ongelmat olisivat yleensä helpoiten hoidettavissa silloin, kun niiden kanssa vielä pärjää arjessa.

– Sitä tämä korvausjärjestelmän poistaminen kyllä haittaa.

Asiantuntijat pelkäävät muutoksen johtavan myös siihen, että potilaat eivät hakeudu hoitoon entiseen malliin. Lääkärin lähete on koettu varsin painavaksi kehotukseksi. Moni etenkin tuki- ja liikuntaelimistön vaiva olisi kuitenkin fysioterapeutin hoidettavissa kokonaan ilman lääkärikäyntiä.

Juho Korven mukaan fysioterapeutille on turvallista mennä suoraan, sillä nämä osaavat ohjata potilaan tarvittaessa lääkäriin.

Heidi-Maarit Kemppinen on saanut fysioterapiasta esimerkiksi kipuja helpottavaa faskia-hierontaa – ja jumppaohjeita.

Muun muassa portaissa käveleminen on osoittautunut tehokkaaksi kuntoutusmuodoksi.

– Liike on lääke.

Parantumaton ALS vei reaktorifyysikko Riku, 48, hengityskoneeseen jo seitsemän vuotta sitten, nyt hän rakentaa omakotitaloa ja varautuu sähkökriisiin – "Sairaus pysähtyi käytyään kaikki hermot läpi"

"En yhtäkkiä tiennyt, miten saan suihkun kiinni": Minna ja Caroline ovat kärsineet hankalista oireista jo kaksi vuotta – Näin vaikeaa on saada hoitoa long covidiin