Igor Parri kuvasi kaikki pääkaupunkiseudun maalinnoitukset nettiin.
Helsinkiläisten silmien alla on aarre, johon harva kiinnittää huomiota, Igor Parri suree. Hän tarkoittaa yli satavuotiaita ensimmäisen maailmansodan linnoituksia.
– Niitä on yltympäri Helsinkiä ja koko pääkaupunkiseutua. Niitä on pitkin viheralueita ja ihmisten pihoja.
Pienenä Helsinkiin muuttanut, juuriltaan inkerinsuomalainen Parri kasvoi lähellä Kivikon tukikohtaa. Kalliorinteessä kerrostalojen keskellä kiemurteleva, muurein suojattu käytävä herätti hänen kiinnostuksensa.
Parri ei vielä silloin tiennyt, että linnoituksista tulee hänelle intohimo, joka ajaa tutustumaan pääkaupunkiseudun kaikkiin ensimmäisen maailmansodan maa- ja moniin merilinnoituksiinkin.
Parri on kuvannut kaikki kohteet videolle. Videot ovat 10–20 minuutin perusteellisia esittelyjä.
– Huikea tila! Ratakiskoilla tuettuja kattorakenteita. Wau, ruostunutta ovea mukavasti jäljellä, 37-vuotias mies huudahtelee edelleen pikkupojan innostuksella.
Käännekohta harrastajatutkijan uralla oli vaikuttava Mustavuoren tukikohta Itä-Helsingissä. Siellä on yhdeksän metriä syvä yhdyskäytävä ja kolme louhittua luolaa.
– Luulin, että se oli iso juttu, mutta siitä kokonaisuus alkoi vasta laajeta. Linnoitukset ovat niin tajuttoman iso ja mielenkiintoinen kokonaisuus, että mietin, miksi en ollut kuullut niistä eikä kokemukseni mukaan juuri kukaan muukaan.
– Päätin kuvata ne kaikki.
Ensimmäisen maailmansodan (1914–1918) linnoitukset rakensi Venäjä, joka halusi vahvistaa Pietarin turvallisuutta. Pääkaupunkiseudulle rakennettiin 569 linnoituslaitetta.
Valtava projekti työllisti arviolta 10 000 henkilöä. Linnoittaminen tarjosi monille varattomille kaivattua työtä ja palkkaa. Venäjä vauhditti työmaata tuomalla tänne 3 000 siirtotyöläistä.
– Heistä puhuttiin kiinalaisina, mutta parempi on puhua laajemmin aasialaisista, koska mukana oli monia Venäjän vähemmistökansallisuuksia, Parri täsmentää.
Vaikka eri tahot ovat tutkineet linnoituksia jonkin verran vuosien saatossa, Parri lienee nykyisin kokonaisuuden parhaita käytännön tuntijoita.
Hän on myös ladannut tietonsa ja laajasti videoita nettiin. Niihin voi tutustua Youtubessa tai Facebookissa WWI linnoitteet Suomessa -sivuilla.
– Olen tehnyt työn, joka olisi oikeastaan kuulunut kaupungeille, Parri naurahtaa.
Vuosikymmenten heikon arvostuksen ja unohduksen takia linnoitukset ovat päässeet pahasti rappeutumaan. Puolet niistä on tuhoutunut jäätyään rakentamisen alle.
– Linnoitukset voisivat olla Helsingin seudulle maailmanluokan nähtävyys, Parri visioi.
Kärkikohteiksi hän nimeää Kivikon, Mustavuoren, Vartioharjun, Tuomarinkylän ja Malmin Ormusmäen kohteet.
Linnoituksiin tutustuessa pitää hänen mukaansa olla aina varovainen.
– Olen itse pudonnut lumen peittämään juoksuhautaan. Ainakaan kaikkiin luoliin ei kannata mennä yksin, sillä siellä voi joskus olla muitakin, hän varoittaa.