Vantaalainen Aleksi Trygg on tarvittaessa valmis muuttamaan toisaalle.
Hakunilassa asuva isä Aleksi Trygg, 38, harkitsee muuttoa, mikäli alueen koulut eivät pysty tarjoamaan yksilöllistä opetusta lapsen kielellisestä taustasta huolimatta.
Muusikkona työskentelevä Trygg on melko tuore hakunilalainen. Pari vuotta sitten perhe muutti luonnon helmaan lähelle Håkansbölen kartanoa. Huhtikuussa perheeseen on syntymässä vauva. Vuoroviikoin Hakunilan kodissa asuvat myös Tryggin kaksi vanhempaa tytärtä.
– Olen luonnollisesti huolissani, kuinka vieraskielisten osuus vaikuttaa tulevan lapseni yksilölliseen opetukseen. Huolessani on kysymys yksilöllisten kielellisten tarpeiden huomioimisesta ja resurssien kohdentamisesta oikein, jotta jokaisen oppilaan opiskelumotivaatio säilyy.
Trygg on huolissaan nimenomaan syntymättömän lapsensa tulevaisuudesta, jos perhe jää Hakunilaan. Vanhemmat lapset käyvät koulua Kartanonkoskella ja Helsingissä, joihin isä on tyytyväinen.
– Haluan olla vastuullinen vanhempi ja siksi pohdin, missä lapseni olisi hyvä käydä koulua. Ensimmäisillä kouluvuosilla on suuri merkitys tulevaisuudelle, hän painottaa.
Tryggin huolen taustalla on segregaatio, josta on käyty keskustelua jo vuosia. On erilaisia näkemyksiä siitä, onko esimerkiksi eri kieli- tai kulttuurivähemmistöjen keskittäminen tietyille asuinalueille järkevää.
Trygg korostaa, että erilaiset kulttuurit ovat rikkaus. Tryggin vaimo on amerikkalainen ja pian syntyvästä lapsesta tulee kaksikielinen.
– On toivottavaa, että kuulemme arjessamme erilaisia kieliä ja kohtaamme eri kulttuureista tulevia ihmisiä. Erilaisuuden kohtaaminen on aina mahdollisuus laajentaa omaa maailmankuvaa.
Lisäksi Trygg uskoo, että kielellisesti rikas kouluyhteisö tarjoaa myös paljon hyvää.
Haluan olla vastuullinen vanhempi.
– Mutta kuinka yksilöllistä opetusta koulu pystyy antamaan? Lapsemme tulevat erilaisista lähtökohdista kulttuuriin katsomatta. Totuus on, että myös moni vieraskielinen oppilas tarvitsee tukea opiskeluun. Millä tavalla tämä vaikuttaa minun lapseni koulupolkuun? Onko henkilökuntaa riittävästi? isä pohtii.
Jos perhe päättää jäädä Hakunilaan, lapsen lähikoulu tulee olemaan aikanaan Lehtikuusen yhtenäiskoulu. Lehtikuusessa vieraskielisten osuus on tällä hetkellä yli 65 prosenttia kaikista oppilaista. Vantaalla perusopetuksessa hieman vajaalla 30 prosentilla oppilaista äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Varhaiskasvatuksessa luku on lähes 40 prosenttia. Varhaiskasvatuksen perusopetusta suurempaa prosenttilukua selittää Vantaan varhaiskasvatuksen johtaja Mikko Mäkelän mukaan erilainen tilastointitapa.
Lähikouluperiaatteen mukaisesti oppilaat ohjataan Vantaalla koteja lähimpinä oleviin kouluihin.
Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalon mukaan kantasuomalaiset ja maahanmuuttajataustaiset oppilaat halutaan sijoittaa lähikouluihin niin tasaisesti kuin mahdollista.
– Jatkossa kaupungin tulee huolehtia, että asuntojen rakentamis- ja omistuskanta on mahdollisimman moninaista kaikilla alueilla, Kalo kertoo.
Mäkelän mukaan erilaisten asiakasryhmien tasainen jakautuminen palveluihin on perusteltua ja toivottavaa.
– Lain näkökulmasta kieli- ja kulttuuritaustaa ei voida käyttää sijoittamisen perusteena ja toivottavaa onkin, että jatkossa asuinalueet suunnitellaan ja rakennetaan niin, että asuntokanta on mahdollisimman moninaista. Asiaan pystytään vaikuttamaan myös päiväkotien sijoittamisella ja koolla, Mäkelä sanoo.
Trygg aikoo pohtia tarkasti myös päivähoitomahdollisuuksia ja on valmis muuttamaan jo päiväkodin vuoksi muualle.
– Pohdinkin, millä tavalla kaupunki aikoo brändätä vaikkapa koulutustarjontaansa? Moni vanhempi harrastaa koulushoppailua erinäisistä syistä. Vantaan kannattaisi koulutuksenkin osalta panostaa vahvasti kulttuurisesti rikkaiden lähiöidensä imagoon ja kertoa, miksi meidän kannattaa asua Hakunilassa, hän sanoo.
Lue myös: