Kaksi vantaalaista on mukana suositussa kokkauskisassa, joka on jatkuvien haasteiden painekattila.
Kun MasterChef Suomen uusi kausi pyörähtää ruutuihin, Katja Närhi, 52, ja Timo Virtaneva, 64, tietävät, mitä on luvassa. Tai eivät ihan.
– Ihka ensimmäisestä jaksosta on kiva katsoa, näkyykö meidän olemuksestamme se alun jännitys, Närhi sanoo.
Jännitys ei kuitenkaan ole ainoa mielenliike, jota kilpailijoiden tekniikkaosaamista, nopeutta ja luovuutta haastava ruoanvalmistuskisa tuottaa.
– Tunneskaala oli ihan käsittämätön, Närhi summaa kisaa, jonka kuvaukset tehtiin viime elokuussa.
– Mutta show on parhaimmillaan, kun reaktiot ja tunteet näkyvät, Virtaneva tuumii.
– Meidän kaikkien tehtävähän on viihdyttää kansaa. Jos siellä olisi vain kymmenen täydellistä kokkia, ketään ei kiinnostaisi.
Havukoskella asuva Närhi ei koe vetoa julkkikseksi, mutta hän on teini-iästä lähtien halunnut tehdä jonkin asian, joka näkyisi julkisuudessa. Koti- ja ystäväpiiri puolestaan tietää, että hänen pöydästään ei tarvitse lähteä nälkäisenä.
– Ruoanlaitto on kiinnostanut aina ja MasterChef kutkuttanut jo pitkään. En vain saanut haettua mukaan, koska en ole pitänyt itseäni riittävän hyvänä ja olen pelännyt epäonnistumista.
Niinpä vielä hakemuksen täyttämisen aikanakin askarrutti. Kohtalo kuitenkin päätti vähän asiaa avittaa.
Hakemus lähtikin saman tien.
– Painoin viimeisen kohdan jälkeen enteriä ja luulin, että sieltä tulee ensin esikatselu ja ehkä vielä mietin vähän päätöstäni, mutta hakemus lähtikin saman tien.
Rajakyläläisen Virtanevan pontimena oli ehtymätön halu oppia uutta, minkä ansiosta taskussa on lentolupakirja ja taitoina muutenkin vaikka mitä sukeltamisesta jalokivien hiontaan. Myös 45 kilon onnistuneella painonpudotuksella oli osuutta asiaan.
– Lautaselle saa laitettua vain hyvin vähän, kun päivän kalorimäärä jo täyttyy. Päätin, että jos loppuelämäni on tällaista, haluan ruoan olevan niin hyvää kuin ikinä pystyn tekemään.
Oppia on kertynyt työväenopiston kurssilta ja kirjoista. MasterChefiin hakemiselle ratkaisevan tökkäisyn antoi vuonna 2014 kisassa mukana olleen miniän kehotus.
– Kun tämä hulabaloo sitten alkoi, huomasin, kuinka vähän osaan. Se, että tuntee liikennesäännöt ja tietää miten auto toimii, ei vielä tee hyvää kuskia, hän kuvaa ensioppiaan kisataipaleella.
Vantaalaisten mukaan pärjäämiseen tarvitaan erityisesti mielenhallintaa ja improvisointikykyä. Ongelmiin on keksittävä nopeasti ratkaisut ja pidettävä paniikki loitolla. Kokkaushaasteille annettu aikaraja kun on armoton vastustaja.
– Hetkittäin se voi syödä kaiken kyvyn ajatella, Virtaneva sanoo.
– Se vie viimeisenkin järjen hippeen ja loogisuuden päästä. On ihan kuin jonkin tornadon keskellä pyörisi, Närhi peesaa.
Vastapainoa toi keskinäinen tsemppaus, joka yhdisti koko kymmenen kisaajan ryhmää.
– Se oli aivan aitoa. Kaikki kilpailivat vain itseään vastaan, Närhi toteaa ja sanoo myös oppineensa kisan aikana eniten kuuntelemalla muita.
– Oli helppoa ja turvallista olla mukana ja matkalla oppi myös itsestään hirveän paljon, Virtaneva vahvistaa.
– Yksi parhaita asioita oli huomata, että tässäkin iässä on vielä mahdollista kokea valtava tunnemyrsky positiivisen asian ympärillä, eikä vain johonkin ikävään liittyen, kuten näin vanhemmiten yleensä tapahtuu, hän nauraa.
Kisaa edeltäen kumpikin treenasi ja haastoi itsensä käyttämään myös vastenmielisiksi kokemiaan aineksia.
– Minulle yksi niistä on sieni. Tein sitten muun muassa pastan sitruunasienikastikkeella. Sitä söi jopa miniäni, joka hänkään ei pidä sienistä, Närhi kertoo.
Myös Virtaneva opetteli käyttämään omaa inhokkiaan, kukkakaalia.
– Nyt se on herkkuani. Teen siitä vaikka mitä, mutta omasta mielestäni parasta on pelkästään kukkakaalista ja mausteista valmistettu keitto.