Jopa 30 000 tarvitsisi hoitoa opioidiriippuvuuteen. Päihdelääkäri lopettaisi kotiin annettavat hoidot.
Päihde- ja huumeriippuvaisia auttavassa Päihdepalvelusäätiössä on saatu hyviä kokemuksia opioidiriippuvaisten potilaiden pistoshoidosta.
Kyseessä on uudehko korvaushoitomuoto, jossa opioidilääkkeiden ongelmakäytöstä kärsivää potilasta hoidetaan ihon alle ruiskutettavalla buprenorfiinilla.
Lääke muodostaa injektiomassan, josta buprenorfiinia vapautuu elimistöön tasaisesti useiden viikkojen kuluessa.
– Injektio voidaan antaa kerran viikossa tai kerran kuukaudessa. Injektiohoito maksaa jonkin verran enemmän kuin suun kautta otettavat perinteiset korvaushoidot, mutta siitä tulee merkittävää etua sekä potilaalle että hoitajille, sanoo psykiatrian erikoislääkäri ja päihdelääkärinä kymmenen vuotta työskennellyt Ari Kaski Päihdepalvelusäätiöstä.
Perinteisessä korvaushoidossa potilas tapaa hoitohenkilökuntaa aluksi päivittäin. Kun hoito etenee, voi yhden päivän lääkeannoksen saada kotiin. Myöhemmin lääkkeet voi saada kotiin yleensä viikon tai enintään kahden viikon annoksina.
Kasken mukaan perinteinen valvottu korvaushoito vaatii paljon hoitohenkilöstön työaikaa.
– Injektiohoidossa hoitohenkilökunnan työaikaa vapautuu sen sijaan tärkeimpään työhön, eli potilaiden psykososiaalisen hoitoon.
Potilaille injektiohoito antaa mahdollisuuden elää mahdollisimman tavallista arkea. Parhaimmillaan pistoshoito mahdollistaa työssäkäynnin.
Opioidiriippuvaisten ihmisten määrä on Suomessa lisääntynyt räjähdysmäisesti. THL:n ja A-klinikka Oy:n ylilääkäri Margareeta Häkkinen sanoo, että vuonna 2017 opioidien ongelmakäyttäjien määräksi arvioitiin vajaat 30 000. Nykyisin määrä on todennäköisesti suurempi.
Vain osa riippuvuuksista kärsivistä pääsee korvaushoitojen piiriin. Yksistään Kuopiossa, jossa Ari Kaski työskentelee, hoitoa saa 300 ihmistä, mutta tarve voi olla jopa 600 ihmisellä.
Rankimmin opioidiriippuvuus näkyy alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemina. THL:n mukaan 2020 Suomessa kirjattiin jo 60 nuorten huumemyrkytyskuolemaa. Synkän kehityksen takia Onnettomuustutkintakeskus ilmoitti vastikään alkavansa tutkia kuolemien syytä.
Häkkisen mukaan huumemyrkytyskuolemien määrä on poikkeuksellinen.
– Jos mistä tahansa muusta yksittäisestä syytä alle 25-vuotiaita alkaisi Suomessa kuolla näin paljon, se olisi valtava puheenaihe. Nyt uhreja pidetään marginaaliryhmänä. Kuolemat ovat kuitenkin yleensä vahinkoja, jotka voitaisiin estää.
Kasken mukaan huumekuolema johtuu yleensä usean eri aineen ja alkoholin yhteiskäytöstä.
– Usein uhri sammuu ja hänen hengityksensä loppuu, tai sitten tukehdutaan omaan oksennukseen.
Suomessa huumemyrkytyskuolemat poikkeavat muista Pohjoismaista, sillä meillä yleisin kuoleman aiheuttaja ovat olleet buprenorfiinivalmisteet. Ruotsissa ja Norjassa suurin syy on ollut heroiini. Näin kertoi yhteispohjoismainen tutkimus 2020.
Kasken mukaan suuri osa buprenorfiinin ongelmakäytöstä Suomessa perustuu katukaupassa myytävän ulkomailta salakuljetetun lääkkeen väärinkäyttöön. On kuitenkin arvioitu, että noin 10 prosenttia väärinkäytettävistä lääkkeistä on peräisin lääkärien määräämistä opioidikorvaushoidon kotilääkkeistä.
Kasken näkemys on, että kotiin annettavasta korvaushoidosta pitäisi luopua.
– Injektiohoidon myötä kotiannosten tarve on poistunut. Buprenorfiinia ei tulisikaan enää jakaa kotiin kuin lääketieteellisissä poikkeustapauksissa, eli esimerkiksi, kun esimerkiksi potilas on allerginen injektiolääkkeen apuaineille.
Ihon alle pistettävää lääkettä ei ole mahdollista käyttää väärin tai myydä. Tämä myös lisäisi luottamusta potilaiden ja hoitohenkilökunnan välillä.
– Kyttäämisen tarve vähenee puolin ja toisin, Kaski kuvailee.
Margareeta Häkkinen sen sijaan korostaa potilaan itsemääräämisoikeutta. Päihdelääketieteen yhdistys valmistelee parhaillaan valtakunnallista korvaushoitosuositusta, ja siinä kotiin annettava lääkitys tulee olemaan mukana, Häkkinen sanoo.