Päärakennus kunnostetaan kaikille avoimeksi kartanomuseoksi.
Vantaan kaupunki tekee Håkansbölen kartanon päärakennuksesta kartanomuseon.
Kaikille avoimen kartanomuseon on tarkoitus avautua yleisölle Hakunilassa keväällä 2026. Suunnitelman sinetöi kaupunginhallitus viime maanantaina.
Ideana on, että jugend-arkkitehtuuria edustava päärakennus on itsessään näyttely. Talo huokuu tarinoita sen entisistä asukkaista esineitten, kaakeliuunien ja tapettien kautta.
– Museoelämys tulee päärakennuksesta, se on ikään kuin kotimuseo. Vieraat voivat tulla Sanmarkeille kylään, kuvaa museopalveluiden päällikkö Marjo Poutanen.
Sanmarkien suku piti kartanoa hallussaan vuodesta 1905 vuoteen 2005, jolloin Vantaan kaupunki osti sen.
Päärakennuksen yläkerran huoneeseen tulee vaihtuva näyttely, joka esittelee kartanon historiaa.
– Meillä on hienot kartanon arkistot ja kokoelma, joissa riittää loputtomasti ammennettavaa: näyttelyn aiheena voi olla vaikka muotoilu, arkielämä, suvut, henkilöhistoria, ruoka, viljely, Poutanen luettelee.
Päärakennuksen suunnitteli 1900-luvun alussa Armas Lindgren, joka oli yksi Kansallismuseon suunnittelijoista.
Kartanoaluetta on kunnostettu vaiheittain vuodesta 2007, ja nyt vuosina 2024–2025 remontoidaan päärakennuksen sisätilat.
– Kaikki muu alueella on jo tehty. Piharakennuksia on remontoitu, ja päärakennuskin on jo kunnostettu ulkopuolelta, Poutanen kertoo.
Sisätilat ovat säilyneet pitkälti alkuperäisinä, sillä monissa huoneissa ei ole tehty isoja remontteja sitten 1930-luvun. Tarkoituksena on uudistaa talotekniikkaa ja pintoja siten, että alkuperäistä säilyy mahdollisimman paljon. Remonttiin on varattu noin neljä miljoonaa euroa.
Poutasen mukaan idea kartanomuseosta kumpuaa ajasta, jolloin Vantaan kaupunki osti kartanoalueen.
– Kartano on jo määritelty asemakaavaan vuonna 2012 museokohteeksi. Kun kaupunki hankki kartanon, tarkoituksena oli vaalia sen historiaa.
Håkansbölen kartanoalue on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö ja muinaisjäännösalue.
– Se on yksi Vantaan helmistä, Poutanen kiteyttää.
Kartanomuseoon on tarkoitus tulla muunkinlaista toimintaa, kuten opastuksia, työpajoja ja esityksiä. Ruokasalissa aiotaan järjestää pieniä kulttuuritilaisuuksia.
Kartanoalueen tapahtumien aikana päärakennus toimii info- ja palvelupisteenä.
Alueella on ollut asutusta jo 1500-luvulta lähtien.
Nykyisin siellä järjestetään työväen arjesta kertovia kesänäyttelyitä, ja siellä toimivat kahvila ja lastenkulttuurikeskus.
Jatkossakin kaupunki aikoo toteuttaa alueella asukkaiden ja yrittäjien kanssa puistokonsertteja, ulkoilmateatteria, myyjäisiä, puistopiknikkejä, kirppiksiä ja muita rientoja.
Tiettävästi päärakennuksessa kummittelee. Håkansbölen kartanon kummit ry on järjestänyt siellä kummituskierroksiakin. Huomioidaanko tämä kartanomuseon suunnittelussa?
– Ei sitä ole ainakaan rajaavaksi tekijäksi nostettu, Poutanen naurahtaa.