Demaripäättäjät Kimmo Kiljunen ja Pirkko Letto kritisoivat viikonlopun Vantaan Sanomissa Vantaan tapaa valmistella kiinteistöjen, kuten terveysasemien, myyntiä tai vuokraamista hyvinvointialueelle. Kiljunen totesi, että kaupungin tavoitteena näyttää olevan vain myyntivoiton maksimointi.
Kiljunen, kolme muuta kaupunkitilalautakunnan demarijäsentä sekä vasemmistoliittolainen jäsen tekivät myös oikaisuvaatimuksen kiinteistöjä koskevasta lautakunnan päätöksestä.
Kaupunkitilalautakunnan puheenjohtaja Otso Kivimäen (kok.) mielestä lautakunnan päätös on oikea eikä oikaisuvaatimukselle ole perusteita.
– Demareiden tekemän valituksen perustana on pelkästään saada tehtyä näkyvästi populistista politiikkaa asialla, jolla ei pitäisi tehdä politiikkaa lainkaan, Kivimäki muotoilee.
Kivimäki huomauttaa Vantaan kaupunginhallituksen jo linjanneen, että sote- ja pelastuskiinteistöt myydään.
– Valmistelussa jokainen päätös tulee tehdä siltä pohjalta, että se johtaa kiinteistöjen myynnissä kaupungin kannalta mahdollisimman hyvään lopputuloksen.
Letto kommentoi Vantaan Sanomissa, ettei kaupunki ole käynyt hyvinvointialueen kanssa keskusteluja kiinteistöjen kohtalosta valtion ohjeistuksen mukaisesti. Kivimäki sanoo, ettei kaupunki sanele yksipuolisesti kiinteistöjen vuokrauksen ehtoja.
– Moni on tulkinnut lautakunnan päätöksen velvoittavan hyvinvointialuetta, vaikka todellisuudessa se oli peruste tarjoukselle, jonka mukaan kaupunki tarjoaa tiloja hyvinvointialueelle.
– Mikäli neuvotteluiden lopputulos on merkittävästi erilainen, kuin mitä nykyinen päätös pitää sisällään, tuodaan asia tältä osin asia uudestaan lautakunnan käsiteltäväksi, Kivimäki lisää.
Kritiikkiä on kohdistunut muun muassa siihen, että kaupunki vuokraa sote- ja pelastuskiinteistöjä pitkillä vuokrasopimuksilla, jotka hankaloittavat joustavia ratkaisuja. Kivimäen mielestä kritiikki on aiheetonta. Hyvinvointialueella on hänen mukaansa ennen vuokrasopimusten allekirjoittamista aikaa tutkia, mitkä kiinteistöt se tulee jatkossa tarvitsemaan.
– Päätös siitä, millä ehdoilla vuokrasopimukset tarjotaan tehtäväksi, on nyt tehty. Sopimukset tehdään aikaisintaan loppuvuodesta, kun hyvinvointialue tietää, mitkä kiinteistöt se palveluverkkoonsa tarvitsee.
Pitkissä vuokrasopimuksissa on myös etunsa, Kivimäki lausuu.
– Pitkien sopimusten teko on sekä kaupungin että hyvinvointialueen etujen mukaista paikoissa, joissa hyvinvointialueen palvelut halutaan turvata tulevaisuudessa. Käytännössä se tarkoittaa 20 vuoden vuokrasopimuksia.