Buprenorfiini ja amfetamiini ovat tällä hetkellä yleisimmät suonensisäisesti käytetyt huumeet Helsingissä. Lähes kaikesta pistämällä käytetystä buprenorfiinista kolmannes on peräisin Suomessa opioidikorvaushoidossa yleisesti käytetystä Suboxonesta ja loput todennäköisesti ulkomailta tuodusta pelkästä buprenorfiinista kuten Subutexista ja Temgesicistä.
Ilmiö käy selville Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ruiskuhuumejäämätutkimuksesta, josta laitos kertoo tiedotteessaan.
Lisäksi pistämällä tapahtuvaa käyttöä on Helsingissä todettu uni- ja rauhoittavilla lääkeaineilla sekä muilla amfetamiineilla ja synteettisillä katinoneilla. Kokaiinia, heroiinia tai fentanyylia ei sen sijaan todettu yhdessäkään ruiskussa.
Tutkimuksen aineisto koostuu käytetyistä ruiskuista ja neuloista, jotka kerättiin viidestä sosiaali- ja terveysneuvontapisteessä eri puolilla Helsinkiä syksyllä 2022. Ruiskuhuumejäämätutkimus tuottaa laboratoriomenetelmin varmennettua tietoa pistämällä käytettyjen päihteiden esiintyvyydestä ja siinä tapahtuvista muutoksista.
Merkittävin muutos aiempaan on muuntohuumeiden käytön kasvu. Etenkin synteettisiä kationeja käytettiin viime vuonna enemmän kuin vielä vuonna 2021.
– Amfetamiinin pistämällä tapahtuva käyttö vaikuttaa osin korvautuneen synteettisten katinonien käytöllä. Uusista synteettisistä katinoneista on hyvin vähän tutkittua tietoa, eli niiden tarkoista vaikutuksista tai keskinäisistä eroista ei tiedetä paljoakaan, kertoo THL:n oikeuskemiayksikön päällikkö Teemu Gunnar tiedotteessa.
Gunnarin mukaan käyttäjällä ei myöskään yleensä voi olla varmaa tietoa käytetystä yhdisteestä – ja tämä voi lisätä käytöstä aiheutuvia haittoja.
Ruiskuhuumejäämätutkimus mahdollistaa huumeiden ongelmakäytön keskeisten tietojen seuraamisen kansallisesti ja kansainvälisesti
Huumeiden suonensisäinen käyttö altistaa muun muassa huumeiden yliannostuksille ja verivälitteisille infektioille, sekä liittyy yleisesti päihderiippuvuuteen.
Huumeruiskujen ainejäämätutkimus kertoo luotettavasti keskeisiä tietoja huumeiden ongelmakäytöstä ja siinä tapahtuvista muutoksista.
– Suomessa terveysneuvontapisteiden toiminta on hyvin vakiintunutta ja ammattimaista, mikä mahdollistaa tämän tutkimuksen todella hyvin. Järjestelmän tehokkuudesta kertoo se, että käyttövälineistä palautuu vuosittain yli 95 prosenttia eli noin 6,6 miljoonaa ruiskua ja neulaa, toteaa THL:n projektipäällikkö Anne Arponen tiedotteessa.