Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vantaalaispojan harrastus imaisi mukaan myös vanhemmat – Yhteisön sosiaalisuus sopii Peter Pykäläiselle, 51: "Hölmön small talkin sijaan voi puhua tenniksestä ja kaikkia kiinnostaa"

Aikuisia hakeutuu tenniksen pariin yhä enemmän, suuri osa heistä on yli kolmekymppisiä naisia.

Kun Eero Pykäläinen 4-vuotiaana ilmoitti, että hän haluaisi pelata tennistä, vaikutukset olivat kauaskantoisia.

– Yllätyin, että nytpä on kova juttu, koska olin itsekin pienenä pelannut tennistä, juniorin isä Peter Pykäläinen, kertoo.

Niinpä myös isä lähti uudestaan kokeilemaan lajia, ja sehän nappasi.

– Halusin alkaa pelata säännöllisesti.

Äiti Tiina Pykäläinen puolestaan seuraili vierestä puolisen vuotta, ja mukavalta näyttänyt laji sai tuumimaan, josko sitä voisi aikuisena lähteä jotakuinkin pystymetsästä harrastamaan.

– Valmentaja kannusti, että ryhmään vain. Aluksi kävin kerran viikossa, innostus tarttui, ja sittemmin olen käynyt kaksi kertaa viikossa puolentoista tunnin valmennuksessa.

Niinpä nelihenkisestä perheestä kolme on nyt käynyt jo seitsemän vuoden ajan säännöllisesti lähellä kotiaan sijaitsevassa Hiekkaharjun Tenniskeskuksessa ja osallistunut myös kilpailuihin. Jokainen heistä, Eero, 11 v, Tiina, 47 v ja Peter, 51 v, pelaa noin kuusi tuntia viikossa.

Perheen 15-vuotias tytär ei pienenä mailapeliin innostunut. Sen sijaan hän on kohta 10 vuotta harrastanut joukkuevoimistelua.

Suomen Tennisliiton viestintä- ja markkinointipäällikölle Jarno Tiusaselle tennisperhe ei ole uusi juttu.

–  Lajin piiristä löytyy useita tarinoita, joissa lapset ja vanhemmat ovat aloittaneet harrastamisen yhdessä, hän toteaa ja lisää perään vahvan ennusteen.

– Ja tämä matka jatkuu sitten kullakin läpi koko elämän. Tennis on perheiden laji. Pelata voi 3-vuotiaasta alkaen niin pitkään kuin liikettä riittää. Kilpasarjojakin löytyy vielä yli 80-vuotiaille.

Tiusasen mukaan lajilla menee nyt hyvin. Neljän vuoden aikana jäsenmäärä on kasvanut noin viidenneksellä, mihin koronavuodetkin ovat osin vaikuttaneet. Tennistä oli rajoitusten aikana mahdollista harrastaa, ja se houkutti myös niitä liikuntaa kaipaavia joilla ei ollut aiempaa pelikokemusta.

Aikuisharrastajien määrä lajissa on ylipäätäänkin ollut nousussa.

– Näyttää siltä, että voimakkaimmin kasvaa tällä hetkellä 30–45-vuotiaiden naisten ryhmä. Tästä raportoivat seurat erityisesti isoista kaupungeista, Tiusanen sanoo.

Hiekkaharjun Tenniskeskuksessa operoivan tennisseura Valko-Pallon toiminnanjohtajan Mikko Viljasen mukaan aikuisvalmennukseen on viime aikoina perustettu uusia ryhmiä.

– Silti kaikki halukkaat eivät niihin mahdu, ja sama ilmiö näkyy myös muissa pääkaupunkiseudun seuroissa. Selkeästi tenniskenttiä tarvittaisiin Vantaalla ja pääkaupunkiseudulla lisää, hän harmittelee.

– Mukana on paljon aloittelijoita ja heistä suurin osa on nuorehkoja naisia.

Valko-Pallossa toimii 40 aikuisryhmää ja 160 harrastajaa, heistä naisia on reilusti yli puolet. Kaikkiaan viikkovalmennuksissa käy noin 300 pelaajaa.

Aikuinen voi sukeltaa lajiin osaamatta entuudestaan mitään.

– Silloin aloitetaan aivan alkeista, eli siitä, miten mailaa pidellään. Pikku hiljaa edetään siihen, että yritetään osua valmentajan heittelemiin palloihin, valmentaja Anttoni Kinnunen kertoo.

– Tähän kun jää koukkuun, ei pääse enää irti, Pykäläiset luonnehtivat harrastustaan.

Valmennuksessa käymisen lisäksi perheellä on ollut varattuna yksi viikoittainen vakivuoro sunnuntaille "vapaa-ajan" pelaamista varten, mikä onkin hyvä, sillä irtovuoroja on nykyisin vaikea saada.

Vuoro käytetään vaihtelevin kokoonpanoin. Se ei ole vaikeaa, sillä he luonnehtivat tenniskeskuksessa käyvän "loistoporukkaa".

– Täältä saa aina pelikavereita.

Tiina Pykäläinen antaa lajille kehut haastavuudesta, mielenkiintoisuudesta ja monipuolisuudesta, jota lisää mahdollisuus pelata kaksin- tai nelinpeliä sekä kilpaileminen. Molemmat vanhemmat kisaavat alimmissa luokissa.

– Sielläkin voi välillä tulla ihan tosi kovia vastaan, sillä jokaisen on kilpailijana niistä eteneminen aloitettava, vaika olisi kuinka hyvä, Peter Pykäläinen toteaa.

– Kilpaileminen lisää kivasti motivaatiota, Tiina lisää.

Sosiaalisuus on myös korkealla.

– Se on antanut itselleni valtavasti. En ole ollut erityisen sosiaalinen kaveri koskaan, mutta tänne on mukava tulla, kun hölmön small talkin sijaan voi puhua tenniksestä, ja se kiinnostaa kaikkia niin paljon, ettei muusta tarvitsekaan puhua, Peter nauraa.

Pian 12 vuotta täyttävällä Eerolla on takanaan jo parisataa kilpailua.

– Oon mä aika hyvä, hän arvioi tasoaan.

Häviäminen ei tunnu kenestäkään mukavalta, mutta siihen suhtautumisessa on perheen sisällä eroja.

– Itse olen aivan raivona, kun häviän, mutta Eero pysyy aina täysin rauhallisena, isä vertaa.

– Äitiinsä tullut, kuittaa äiti.

Lue myös:

Paljon liikettä, vähemmän tulosten tuijottelua – Vantaalaisessa tennisseurassa valmennetaan lapsia nyt monipuolisen liikunnan kautta

Vantaalaisen Valko-Pallon valmennuspäällikkö Jani Ursin sai Tennisliitolta tunnustusta työstään – "Kun aloitin valmentamisen, en osannut pelata tennistä yhtään"