Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on edelleen epäselvyyttä siitä, voiko alueella työskentelevä toimia myös aluehallituksessa.
Kyse on valtiovarainministeriön marraskuun lopulla lähettämästä ohjeistuksesta, jossa esitetään, että hyvinvointialueen työntekijä ei voisi olla aluehallituksen jäsen. Kyse on jääviysongelmasta. Ohjeistus koskee myös aluehallituksen välittömässä alaisuudessa olevia tehtäviä, kuten jaostoja.
Ohjeistus perustuu lakiin hyvinvointialueesta. Hyvinvointialueet itse määrittävät kuinka ohjeistusta tulkitaan. Hyvinvointialueen työntekijät voivat sen sijaan toimia aluevaltuustossa.
Aluehallituksen jäsen Jüri Linros (kok.) sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelut -jaoston varajäsen Funda Demiri (vas.) ovat jo eronneet luottamustehtävistään, sillä molemmat työskentelevät Vantaa-Kerava hyvinvointialueella.
Vantaan Sanomat kertoi joulukuussa, että aluehallituksen varapuheenjohtaja Olga Gilbert (vihr.) puolestaan irtisanoutui lääkärinvirastaan Martinlaakson terveysasemalta, jotta voi toimia päätöksentekijänä.
Sen sijaan hyvinvointialueella lastensuojelussa työskentelevä Eve Rämö (vihr.) ei aio hakea eroa terveydenhuollon palvelut -jaostosta.
– Olen lastensuojelun rivityöntekijä, enkä koe olevani aluehallituksen välittömässä alaisuudessa, Rämö perustelee.
Rämö sanoo, että valtiovarainministeriön ohjeistuksen tulkinnasta on laaja erimielisyys. Hän tietää, että joillain muilla hyvinvointialueilla ohjeistusta on tulkittu väljemmin ja hyvinvointialueella työskentelevät ovat voineet olla myös aluehallituksessa. Joillain hyvinvointialueilla on perustettu oma henkilöstölautakunta, joka käsittelee henkilöstöön liittyviä asioita. Vantaa-Keravalla lautakuntia ei ole.
– Pidän tilannetta demokratian kannalta ongelmallisena. Erityisesti näissä vaaleissa on asettunut ehdolle, ja valittu, paljon sotealan ammattilaisia. Nykyisellä tulkinnalla estetään heidän perustuslaillinen oikeutensa osallistua päätöksen tekoon, Rämö painottaa.
– Jos jaostossa käsiteltäisiin omaan työpaikkaani liittyviä asioita, tietenkin jääväisin itseni, hän jatkaa.
Erittäin hämmästyttävänä Rämö pitää sitä, että laki on niin epäselvää. Siksi Rämö aikoo jatkaa jaostotyössä.
– Jotta laintulkintaan tässä maassa tulisi päätös, tarvitaan oikeuskäsittely. Valituskelpoista päätöstä ei saa, jos eroaa itse vapaaehtoisesti.
Rämö aikoo siis olla Vantaa-Keravalla ennakkotapaus. Hän aikoo jatkaa terveydenhuollon palvelut -jaostossa, joka tarkoittaa, että aluehallitus käsittelee Rämön tilannetta näillä näkymin seuraavassa kokouksessaan. Jos aluehallitus katsoo, että Rämön tulee erota jaostosta, asia etenee aluevaltuuston päätettäväksi. Jos aluevaltuusto erottaa Rämön jaostosta, hän valittaa asiasta hallinto-oikeuteen, josta aikanaan tulisi päätös asiaan.
– Kaikkein parasta olisi, että lakia korjattaisi pikaisesti ja sanamuoto olisi yksiselitteinen, hän toteaa.
Lue lisää: