Kelan julkaiseman väärinkäytösraportin mukaan etuuksia koskevat sosiaaliturvan väärinkäytösepäilyt ovat pysyneet suhteellisen vähäisinä vuosina 2018–2022. Epäilyjen määrä on laskenut tasaisesti vuodesta 2020 alkaen.
Muutokseen on selkeä selitys: tulorekisteri. Kyseessä on sähköinen tietokanta, jonne ilmoitetaan tiedot maksetuista palkoista, eläkkeistä ja etuuksista. Tulojen maksajat, kuten työnantajat ja etuuden maksajat, ilmoittavat tiedot tulorekisteriin reaaliaikaisesti: jokaisesta henkilöstä ja maksutapahtumasta erikseen.
– Rekisterin käyttöönoton jälkeen vuonna 2019 havainnot väärinkäytösepäilyistä ovat vähentyneet selvästi, koska tieto asiakkaiden tuloista saadaan käyttöön reaaliaikaisesti. Vuonna 2022 etuustyössä tehtiin 1 930 havaintoa mahdollisista väärinkäytöksistä. Määrä oli merkittävästi pienempi kuin vuonna 2021, jolloin havaintoja tehtiin 2 708 kappaletta, sanoo tiedotteessa Kelan hankinta- ja lakiyksikön päällikkö Suvi Onninen.
Eniten tutkintapyyntöjä on tehty työttömyysturvasta. Suhteellinen osuus oli viime vuonna 42 prosenttia. Toisena tulee perustoimeentulotuki (21 prosenttia), kolmantena yleinen asumistuki (18 prosenttia) ja neljäntenä perhe-etuudet (6 prosenttia). Muiden etuuksien osuus on 13 prosenttia.
Suvi Onninen sanoo tiedotteessa, että Kelassa on viime vuonna laitettu voimavaroja väärinkäytösten tunnistamiseen.
– Työntekijöitä tuetaan väärinkäytösepäilyjen tunnistamisessa ja selvittämisessä ohjeilla sekä koulutuksilla. Kela tekee etuusväärinkäytösten ennaltaehkäisemiseksi myös jatkuvaa kehitystyötä ja hyödyntää työssään muun muassa tietojärjestelmiä ja tekoälyä, Onninen sanoo tiedotteessa.