"Onpa reipasta menoa", totesi vanhempi talviuimari nähdessään Ella Pihlakarin pulahtavan veteen.
Yhdeksänvuotias Ella Pihlakari nousee lähes nolla-asteisesta vedestä ja pinkaisee juoksuun. Ikäluokan ennätykset saattaisivat paukkua, jos joku ottaisi aikaa Pihlakarin vipeltäessä ponihäntä suorana Kuusijärven laiturilta savusaunaan.
– Se on just se, että ensin on saunassa lämmin ja sitten tulee kylmä ja sitten taas pääsee saunaan lämpimään, vastaa Pihlakari kysymykseen, mikä talviuinnissa on parasta.
Maassa on paksu kerros vitivalkoista lunta. Pihlakarilla on jalassaan äidin hankkimat aikuisten koon avantouintisukat, sillä lapsille sopivia talviuintitossuja ei löytynyt mistään.
Pinkit tossut palvelevat Pihlakarin mielestä hyvin, vaikka jalkojen lisäksi sukkiin sopii kauhallinen jäätävää vettä.
Ella ihastui talviuintiin heti ensimmäisellä kokeilukerralla. Kuusijärvellä talviuinnista innostunut kolmasluokkalainen ei tiedä muita kylmään veteen pulahtamista harrastavia lapsia. Pihlakarin perheessä saunominen ja uiminen ovat aina kuuluneet vapaa-aikaan.
Kuusijärvellä on tällä kertaa äidin lisäksi mukana Ellan seitsemänvuotias pikkusisko Hilda.
Hilda katselee tarkkaan Ellan ilmeitä ja eleitä. Hän on isosiskonsa kanssa samaa mieltä kaikesta, myös siitä, että saunan ja uinnin jälkeen olo on rento mutta virkeä.
Lasten talviuinnin huippuasiantuntijaksi tunnustautuvaa on urheilu- ja harrastuspiireistä vaikea löytää, mutta Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton koulutussuunnittelija Aleksandr Efimovilla on talviuinnista henkilökohtainen muisto lapsuuden leirikoulusta. Se ei ole mieluisa muisto.
– Olin huonosti varustautunut avantoreissulle, koska minulla ei ollut tietoa eikä aikaisempaa kokemusta talviuinnista. Minulta puuttuivat pipo, kengät ja hanskat. Sain reissusta flunssan, jonka jälkeen en ole paljon talviuintia harrastanut.
Talviuinnista kiinnostuneita Efimov kannustaa aloittamaan harrastuksen käymällä ensin säännöllisesti uimahallien ja kylpylöiden kylmävesialtaissa.
– Vantaalla kylmävesialtaita löytyy Myyrmäen ja Hakunilan uimahalleista sekä Flamingo Spa Kylpylästä. Siellä pääsee tunnustelemaan omia tuntemuksia ja fiiliksiä turvallisessa ja ennen kaikkea valvotussa ympäristössä.
Efimov kertaa muutamia monille tuttuja talviuintineuvoja, jotka sopivat kaikenikäisille.
– Ota aina kaveri mukaan uintireissulle. Ensimmäisellä kerralla on suositeltavaa vain kastautua kylmässä vedessä. Kylmään veteen ei tule hypätä pää edellä. Päätä ei ole suositeltavaa edes kastella, koska se lisää alilämpöisyyden riskiä. Talviuinnin aloittamisesta tulee keskustella lääkärin kanssa, jos kärsii sydän- ja verisuonisairauksista, Efimov toteaa.
Talviuinti on monelle tuttu juttu. Edes lapsi avannossa ei herätä juurikaan hämmästystä. Eräs talviuimari totesi kerran Tuusulanjärvellä, että "onpa reipasta" nähtyään Ella Pihlakarin menevän veteen.
Talviaikaan laiturilla on tietynlainen rauha, jonka tietää talviuintia harrastava. Osalle kaverin kanssa juttelu ennen kylmää kokemusta on helppoa, mutta osa haluaa olla ihan hiljaa valmistautuessaan ottamaan syliinsä hyistä vettä.
Ella ja Hilda Pihlakari tarttuvat juuri ennen avantoon astumista kiinni toistensa käsistä. Ei tarvitse olla ennustaja tietääkseen, että talviuintikokemuksesta Kuusijärvellä syntyy yksi sisaruskaksikon lapsuusmuistoista. Hetki pysyisi heidän mielessään, vaikkei siitä otettaisi valokuvaa.