Kehitysvammaisista työllistyy Vantaalla noin joka kymmenes. Luku on surkea mutta silti Suomen paras.
Kehitysvammaisten työllisyysaste on koko Suomessa keskimäärin kolme prosenttia, mutta Vantaalla 12 prosenttia. Kaikkien vammaisten osalta työllisyysastetta ei ole laskettu, mutta Vantaalla on tehty paljon, jotta jokaiselle löytyisi työpaikka.
Vantaan tarjoaman tuen avulla työllistyi myös korsolainen Mikko Haapanen, 41. Kaupungin työvalmentajalla oli Haapasen mukaan suuri merkitys sopivan työpaikan löytymisessä.
Vantaa on kunnostautunut, mutta 12 prosentin työllisyysaste on edelleen todella kehno, puhumattakaan koko maan vielä surullisemmasta luvusta. Haapanen kummastelee, miksei asiasta puhuta ennen vaaleja työvoimapulaa kärsivässä maassa.
– En ole kuullut vaalipuheissa sanaakaan kehitysvammaisten tai muiden vammaisten työnteosta. Puheissa ihmetellään vain, missä kaikki työntekijät ovat, Haapanen sanoo.
Vaalipuheiden lisäksi vammaisten työllistämisestä tulisi Haapasen mielestä keskustella aktiivisesti eduskunnassa.
– Työnantajien ja päättäjien pitäisi nähdä, että kehitysvammaiset voivat tehdä mitä työtä vaan, jos heille annetaan mahdollisuus. Päättäjien pitäisi mennä tutustumaan työpaikkaan, jossa on töissä vammaisia.
Haapasella on ehdotus:
– Julkisen sektorin työnantajia, kuten kuntia ja valtiota, tulisi sakottaa, jos ne eivät palkkaa vammaisia.
Haapanen viihtyy nykyisessä työpaikassaan, jossa tulee pian vuosi täyteen. Työhön kuuluu muun muassa siivousta. Kehuja saavat niin esimiehet kuin työkaverit, nuoret ja vanhat.
– Minua ymmärretään ja perehdytys oli hyvä. Elämäni paras työpaikka.
Ihmetellään vain, että missä kaikki työntekijät ovat.
Haapasella on myös toisenlaisia kokemuksia. Työn räätälöinnin ja perehdyttämisen tärkeyttä ei ole aina aiemmissa työpaikoissa ymmärretty.
Pettymys nousee silminnähden pintaan Haapasen kuvatessa kokemaansa. Puheessa toistuu toive siitä, että toinen ymmärtäisi. Kertoisi selkeästi.
Haapanen puhuu asenteista. Hänen mukaansa työmarkkinoilla on edelleen harhaluuloa, etteivät vammaiset kykene tekemään työtä.
– Ihmiset pelkäävät, he eivät uskalla tutustua meihin kehitysvammaisiin.
Haapasen mielestä asenteet ovat onneksi hiljalleen viime vuosina parantuneet.
Asenteista puhuu myös Vantaan kaupungin työvalmennus Virtaamon työ- ja päivätoiminnan esimies Pirjo Sjölund.
– Vammaisten työllistymiseen liittyy paljon tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja sekä epävarmuutta. Asenteet muuttuvat hitaasti.
Sjölund pohtii, mitä Vantaalla on tehty toisin, jotta kehitysvammaisten työllistämisessä on onnistuttu muuta maata paremmin.
– Työvalmennukseen pääsee meillä nopeasti, jonoja ei ole. Työtä tehdään suurella sydämellä ja intohimolla. Työvalmentajiksi on hakeutunut sitkeitä ja asialleen omistautuneita henkilöitä, joille vammaisten työllistyminen on merkityksellistä, Sjölund listaa.
Virtaamon valttina Sjölund pitää myös sitä, että asiakkaan toiveet ja unelmat otetaan huomioon.
– Korostamme jokaisen työllistyjän vahvuuksia.
Työpaikkoja ei ole ilman työnantajia. Työvalmennus työllistää vammaisia itse, ja työnantajien kanssa tehdään laajasti yhteistyötä.
– Työnantajaa autetaan erilaisten tukien hakemisessa ja työsuhteen aikana esiintyvissä kysymyksissä.
Työllistyminen ja työllistäminen tehdään mahdollisimman vaivattomaksi.
– Olemme ketteriä ja joustavia, Sjölund kuvaa.
Lue myös: Näillä 10 alalla riittää nyt töitä, paljastavat tilastot