Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Poistuuko päiväkotien työvoimapula korkeakoulupaikkojen lisäyksellä? Päivähoidon opettaja: Vielä tärkeämpää olisi nostaa palkat ”kolmen ja neljän tonnin välille”

Korkeakoulupaikkojen lisääminen on monen eduskuntavaaliehdokkaan mielestä apu päiväkotien työvoimapulaan.

Varhaiskasvatuksen opettaja Tarja Sipilä tyhjentää kurahanskoja kuivauskaapista koriin ja sieltä lasten lokeroihin. Ylästön päiväkodissa valmistaudutaan iltapäiväulkoiluun. Kun Sipilä lajittelee kurahanskoja, toisen ryhmän aikuinen pitää silmällä lapsia, sillä Sipilän työparin, lastenhoitajan, työpäivä on jo loppunut.

– Kannattaako minun käyttää aikaa tähän vai lasten kanssa olemiseen? Aiemmin oli avustavaa henkilökuntaa hoitamassa esimerkiksi vaatehuoltoon liittyviä tehtäviä, Sipilä pohtii.

Varhaiskasvatuksen työvoimapula on ollut laajasti keskustelussa, ja on arkea myös Ylästön päiväkodissa.

– Olemme joutuneet soittamaan huoltajia hakemaan lapsia aikaisemmin pois, koska meillä ei ole henkilökuntaa riittävästi, Sipilä kertoo.

Soittoja huoltajille on Sipilän mukaan tehty jo alkuvuoden aikana muutaman kerran. Päiväkodissa on avoinna kaksi paikkaa, joihin ei ole saatu työntekijöitä. Sijaiset vaihtuvat, eivätkä he tee äärivuoroja eli tule ensimmäisenä ja lähde viimeisenä. Vakituisen henkilökunnan harteille kasautuu painetta.

– Olen monesti miettinyt miltä niistä lapsista tuntuu, joilla hoitaja vaihtuu usein.

Vantaan Sanomien vaalikoneessa eduskuntavaaliehdokkaat ovat vastanneet kysymykseen, tulisiko korkeakoulupaikkojen määrää lisätä, jotta henkilöstöpula esimerkiksi varhaiskasvatuksessa helpottaa. Mitä ajattelee varhaiskasvatuksen opettaja?

– Ehdottomasti pitäisi. Tämä on yksi keino saada ammattitaitoista henkilökuntaa päiväkoteihin. Lama-aikana leikattujen korkeakoulupaikkojen vähentäminen näkyy nyt. Lasten määrä varhaiskasvatuksessa on kasvanut jatkuvasti, mutta koulutuspaikkojen määrä ei, Sipilä painottaa.

Palkka kannustaa ja motivoi.

Sipilä huomauttaa kuitenkin, että koulutuspaikkoja tärkeämpää olisi korjata alan palkkaus.

– Palkka kannustaa ja motivoi. Ajattelen, että koulutettuja työntekijöitä kyllä löytyy, jos palkka on kolmen ja neljän tonnin välillä, Sipilä sanoo.

Suurin osa eduskuntavaalien Uudenmaan vaalipiirin ehdokkaista kannattaa korkeakoulupaikkojen lisäämistä.

Vantaan Sanomien vaalikoneen mukaan kaikki Uudenmaan vaalipiirissä ehdolla olevat vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n ehdokkaat ovat täysin samaa mieltä väittämästä, että Uudellemaalle tulisi saada lisää korkeakoulujen aloituspaikkoja, jotta henkilöstöpula esimerkiksi varhaiskasvatuksessa helpottuu. Kokoomuksesta samaa mieltä on 97 prosenttia, keskustasta 85 prosenttia, perussuomalaisista 86 prosenttia ja kristillisdemokraateista 82 prosenttia.

Pienemmissä puolueissa on eriäviä mielipiteitä. Liike nytin ehdokkaista 92 prosenttia kannattaa korkeakoulupaikkojen lisäämistä, mutta Valta kuuluu kansalle -puolueen ehdokkaista vain 27 prosenttia. Sinimusta liike -puolueen ehdokkaista reilu puolet on samaa mieltä asiasta.

– Koulutusmääriä on etenkin työvoimapulasta kärsivillä aloilla kasvatettava merkittävästi, kansanedustaja ja Vantaan kaupunginvaltuutettu Sari Multala (kok.) kertoo vaalikonevastauksessaan.

Sen sijaan valta kuuluu kansalle -puolueen vantaalainen ehdokas Petri Hynninen on jokseenkin eri mieltä korkeakoulupaikkojen lisäämisestä Uudellemaalle.

– Itse hakisin helpotusta työvoimapulaan ammattikoulutuksesta tai uudelleen koulutuksesta/ammatin vaihdosta, Hynninen vastaa vaalikoneessa.

Koulutuspaikkojen lisäämisen kannalla on myös moni muu ehdokas.

– Täydennyskoulutusta varhaiskasvatuksessa ja hoiva-alalla tulee lisätä koko maassa. Se auttaa myös Uudenmaan työvoimapulaan, vastaa nykyinen kansanedustaja ja Vantaan kaupunginvaltuutettu Kimmo Kiljunen (sd.).

– Uudenmaan varhaiskasvatuksen henkilöstöpulan syitä tulee myös selvittää. Ovatko mahdollisesti työolot tarpeeksi houkuttelevat? Heijastuuko nuorten ja kouluikäisten levottomuus jo varhaiskasvatukseenkin? pohtii vantaalainen kansanedustaja Lauri Oinonen.

Myös Vantaan kaupunginvaltuutettu Nina Nummela (Liike nyt) on täysin samaa mieltä korkeakoulupaikkojen lisäämisestä Uudellemaalle.

– Ylipäätään koulutuspaikat tulee suhteuttaa paremmin kysynnän ja tarpeen mukaan, Nummela vastaa vaalikoneessa.

Lue myös:

Kansanedustajaksi haluaa yli 70 vantaalaista – suurin osa ehdokkaista on kuntapolitiikasta tuttuja nimiä

Vantaan Sanomien vaalikone on nyt auki – löydä oma ehdokkaasi

Häirintä on valitettavan tuttua vaalityötä tekeville Vantaalla – Kristillisten ehdokkaalta on kysytty seksineuvoja, demaripäättäjä on saanut haukut ulkonäöstään