Jotkut Vantaan kaupunginmuseon kokoelmien esineistä jäävät henkilökunnan mieleen paremmin kuin toiset. Håkansbölen kartanosta peräisin oleva keinuhevonen on ehdottomasti yksi näistä.
Syynä voi olla pollen vähän pelottava, hampaat paljastava hymy ja pimeässä kiiluvat lasisilmät. Persoonallisesta ulkomuodostaan huolimatta keinuhevonen on ollut rakastettu lelu.
Muistitiedon mukaan Håkansbölen kartanossa asuva nuori Per Kasten Sanmark voitti hevosen 1930-luvulla kilpailussa, jossa kysyttiin kuningas Kaarle XII:n koiran nimeä. Oikea vastaus oli Pompe!
Keinuhevosen nimeksi valikoitui osuvasti kuitenkin Brandklipparen, joka oli puolestaan kuninkaan hevosen nimi.
Keinuhevonen oli käytössä kartanon lasten kouluhuoneessa. Kulunut harja ja häntä sekä miltei puuttuvat korvat kertovat säännöllisistä hoitotoimenpiteistä ja villeistä ratsastusretkistä.
Metropolia Ammattikorkeakoulun konservaattoriopiskelija kunnosti hevosen lopputyönään kestämään vielä toiset sata vuotta. Asta Pyysalon kirjallisesta lopputyön osuudesta käy ilmi, että keinuhevonen lienee eurooppalaista alkuperää.
Ratsun runko on valmistettu männystä ja päällystetty kokonaan kirjavalla vasikanvuodalla. Vain harja- ja häntäjouhet ovat peräisin oikeasta hevosesta.
Keinuhevonen palautuu vanhalle paikalleen kouluhuoneeseen kartanon peruskorjauksen jälkeen vuonna 2026, kun päärakennus avataan museovieraille.
Vantaan Sanomien ja Vantaan kaupunginmuseon juttusarjassa nostetaan esille paikallista historiaa tutustumalla museon kokoelmiin ja kulttuuriympäristökohteisiin. Kirjoittajat ovat museon henkilökuntaa.